Vanhemmuuden tuen tarpeet - Kehittämisehdotuksia pikkulapsiperheen tukemiseen
Sahlakari, Anna; Vuorinen, Heidi (2013)
Sahlakari, Anna
Vuorinen, Heidi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201302042020
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201302042020
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Vantaan vanhemmuustyön kehittämisohjelman projektityöntekijöiden kanssa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, millaista tukea vantaalaiset alle kouluikäisten lasten vanhemmat kaipasivat sekä löytää näkökulmia vanhemmuuden tukemiseen. Tavoitteena oli selvittää kyselytutkimuksen avulla vanhemmuuden tuen tarvetta, ammattilaisilta saamaansa tuen laatua sekä vanhempien kehitysehdotuksia palvelujen parantamiseksi.
Opinnäytetyö perustuu Vantaan kaupungin verkkosivuilla tehtyyn kyselytutkimukseen, jonka tarkoituksena oli alunperin vanhemmuustyön kehittäminen. Koska kysely kehitettiin alun perin vanhemmuustyön kehittämiseen, oli kiinnostuksen kohteena asiat, jotka kaipasivat muutosta, eikä kyseessä siis ollut tyytyväisyyskysely. Tutkimusaineisto kerättiin Internetissä webropol-kyselylomakkeen avulla vantaalaisilta vanhemmilta. Vastaajia kertyi kokonaisuudessaan 714. Kyselyssä oli yhteensä 19 kysymystä, joista pääosa oli avoimia kysymyksiä. Opinnäytetyöhön valikoitui kahden avoimen kysymyksen vastaukset tutkimuskysymysten mukaan. Kyselyn tulokset analysoitiin laadullisella sisällönanalyysilla käyttäen induktiivista tutkimusmetodia. Opinnäytetyössä keskityttiin alle kouluikäisten lasten vanhempien vastauksiin, joista opinnäytetyössä käytetään nimitystä pikkulapsiperheet.
Tulosten mukaan vain noin 24% vanhemmista oli hakenut tukea vanhemmuuteensa. Pääosin tukea oli haettu neuvolasta ja päivähoidosta. Apua edellä mainittujen lisäksi oli saatu ystäviltä, omilta- ja appivanhemmilta sekä Internetistä. Vanhemmista 19%:n mielestä Vantaalla vanhemmuutta tuetaan rittävästi. Kysymykseen, mihin olit tyytymätön ja mitä olisit toivonut toisin, vastasi vain 89 vanhempaa. Tyytymättömiä oltiin pääasiassa vastaanottoaikojen vaikeaan saatavuuteen ja niiden lyhyyteen sekä henkilökunnan määrään ja ammattitaitoon. Henkilökunnalla tarkoitettiin sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä sivistystoimessa toimivia työntekijöitä. Kysymykseen, miten vanhempia voitaisiin entistä paremmin tukea, vastasi 404 vanhempaa. Parannusehdotukset koskivat kasvatuksellisten ohjeiden selkeyttä, henkilökunnan ja vastaanottoaikoen lisäämistä, nopeampaa avun ja tuen saamista, palveluista tiedottamista, varhaista ja ennaltaehkäisevää puuttumista, aktiviteetteja sekä parempaa joustoa työelämältä.
Opinnäytetyössä saatuja tietoja voidaan käyttää kehitettäessä Vantaan palveluita paremmin vanhemmuutta tukevaksi. Jatkotutkimusaiheena voisi selvittää syitä sille, miksi olemassa olevia palveluita ei löydetä.
Opinnäytetyö perustuu Vantaan kaupungin verkkosivuilla tehtyyn kyselytutkimukseen, jonka tarkoituksena oli alunperin vanhemmuustyön kehittäminen. Koska kysely kehitettiin alun perin vanhemmuustyön kehittämiseen, oli kiinnostuksen kohteena asiat, jotka kaipasivat muutosta, eikä kyseessä siis ollut tyytyväisyyskysely. Tutkimusaineisto kerättiin Internetissä webropol-kyselylomakkeen avulla vantaalaisilta vanhemmilta. Vastaajia kertyi kokonaisuudessaan 714. Kyselyssä oli yhteensä 19 kysymystä, joista pääosa oli avoimia kysymyksiä. Opinnäytetyöhön valikoitui kahden avoimen kysymyksen vastaukset tutkimuskysymysten mukaan. Kyselyn tulokset analysoitiin laadullisella sisällönanalyysilla käyttäen induktiivista tutkimusmetodia. Opinnäytetyössä keskityttiin alle kouluikäisten lasten vanhempien vastauksiin, joista opinnäytetyössä käytetään nimitystä pikkulapsiperheet.
Tulosten mukaan vain noin 24% vanhemmista oli hakenut tukea vanhemmuuteensa. Pääosin tukea oli haettu neuvolasta ja päivähoidosta. Apua edellä mainittujen lisäksi oli saatu ystäviltä, omilta- ja appivanhemmilta sekä Internetistä. Vanhemmista 19%:n mielestä Vantaalla vanhemmuutta tuetaan rittävästi. Kysymykseen, mihin olit tyytymätön ja mitä olisit toivonut toisin, vastasi vain 89 vanhempaa. Tyytymättömiä oltiin pääasiassa vastaanottoaikojen vaikeaan saatavuuteen ja niiden lyhyyteen sekä henkilökunnan määrään ja ammattitaitoon. Henkilökunnalla tarkoitettiin sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä sivistystoimessa toimivia työntekijöitä. Kysymykseen, miten vanhempia voitaisiin entistä paremmin tukea, vastasi 404 vanhempaa. Parannusehdotukset koskivat kasvatuksellisten ohjeiden selkeyttä, henkilökunnan ja vastaanottoaikoen lisäämistä, nopeampaa avun ja tuen saamista, palveluista tiedottamista, varhaista ja ennaltaehkäisevää puuttumista, aktiviteetteja sekä parempaa joustoa työelämältä.
Opinnäytetyössä saatuja tietoja voidaan käyttää kehitettäessä Vantaan palveluita paremmin vanhemmuutta tukevaksi. Jatkotutkimusaiheena voisi selvittää syitä sille, miksi olemassa olevia palveluita ei löydetä.