Pintapainemittarin käyttö apuvälineen valinnassa ja asiakkaan ohjaamisessa

Abstract

Pintapainemittarien käyttö lisääntyy vähitellen myös Suomessa yhtenä työvälineenä fysio- ja toimintaterapeuttien asiakastyössä, etenkin apuvälinepalveluita tuotavissa yksiköissä.

Perinteisesti pintapainemittaria on käytetty yhtenä työvälineenä arvioitaessa pyörätuolissa istuvan tai paljon vuoteessa makaavan henkilön riskiä saada painehaava. Pintapaineen mittauksen avulla voidaan tehdä vertailuja erilaisten istuintyynyjen ja pyörätuolien säätöjen välillä henkilölle soveltuvia apuvälineitä etsittäessä. Mittarin avulla voidaan tutkia, jakaako istuintyyny paineen riittävän laajalle alueelle tai miten esimerkiksi jalkalautojen säätö vaikuttaa paineeseen. Mittauslaitteiston näytöstä saatava reaaliaikainen palaute kuvan muodossa auttaa opastamaan pyörätuolissa istujia niin asennon vaihtojen, painonsiirtojen ja muiden painetta keventävien tekniikoiden sekä apuvälineen säätöjen käytössä. Istuma-asennon analyysiä esimerkiksi lantion asentoa tarkastelemalla on mittarin avulla helppo tehdä.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata nykyisiä käytänteitä pintapainemittarin käytössä. Tavoitteena oli selvittää pintapainemittarin käyttöä apuna apuvälineen valinnassa ja asiakkaan ohjaamisessa kolmessa terveydenhuollon yksikössä, joihin pintapainemittari on hankittu.

Tutkimusmenetelmän aineistonkeruumenetelmänä käytettin teemahaastattelua. Yksilöhaastattelut tehtiin kuudelle henkilölle kolmessa eri työyksiköstä. Haastattelunauhoitukset purettiin kirjalliseen muotoon ja tämä saatu laadullinen aineisto analysiotiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin mukaisesti.

Johtopäätöksenä aineiston analyysin tuloksista voidaan todeta, että pintapainemittari koettiin näiden kuuden haastateltavan mukaan oivalliseksi työkaluksi mietittäessä asiakkaan toimintakykyä mahdollisimman hyvin tukevia apuvälineitä. Pintapainemittaria käytettiin apuvälineiden valinnassa ja vertailussa, asiakkaan ohjaamisessa ja neuvonnassa sekä asennon analysoinnissa.

Using pressure mapping systems seems to increase also in Finland as a one tool for physiotherapists and occupational therapists working in the health care units where aids services are produced.

Pressure mapping is typically used as part of the evaluation procedure to determine whether individuals are at risk of developing pressure ulcers while sitting in a wheelchair or lying in a bed for long times. By using pressure mapping we can compare different types of cushions and wheelchair setups to assist in the selection of equipment for individuals. Pressure mapping system can indicate whether a cushion is effective in distributing pressure across a wide enough area of the seating area and how we can affect the pressure for example by adjusting the footrest. Biofeedback from a screen with a live picture helps when guiding the wheelchair users to chance sitting position, to use weight shift and other pressure relief techniques and strategies and to use other adjustments. It is also easy to analyse sitting posture and the position of the pelvis.

The purpose of this study was to identify existing practices in pressure mapping. The objective was to determine how the pressure mapping systems are used in three health care units when choosing the aids and guiding clients.

The research method of this study was theme interview. There were six informants from three different work units. All interviews were recorded and the recordings were transcribed. This material was analysed by a theorydriven content analysis.

It can be concluded that the analysis revealed the fact that the pressure mapping system was experienced to be an excellent tool by the six informants when selecting aids which help the users to perform the essential activities of daily living and to maintain their functional ability. The pressure mapping was used to choose and compare aids, for instructing and guidance for analysing the posture.