Alaselkäkivun riskitekijöiden kartoitus: integroitu systemaattinen kirjallisuuskatsaus
Hellman, Anni; Airikainen, Alina; Ortiz, Alla (2013)
Hellman, Anni
Airikainen, Alina
Ortiz, Alla
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201302202441
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201302202441
Tiivistelmä
Alaselkäkivulla on suuri rooli sairauspoissaolojen, työpaikan terveyskustannusten ja aikaisen eläkkeelle jäämisen aiheuttajana. Sairauspoissaolot ja terveyskustannukset voivat pienentyä, jos alaselkäkivuille löydetään aiheuttaja, johon voi puuttua ennaltaehkäisevästi. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää alaselkäkivun riskitekijöitä sekä etsiä niille riittävästi mahdollisimman tasokasta näyttöä. Tuloksia sovelletaan ihmisen toimintakykyyn ja tarkastellaan ICF-mallin avulla.
Opinnäytetyö on integroitu systemaattinen kirjallisuuskatsaus, jonka aineisto on haettu PubMed-tietokannasta. Käytetyt hakusanat ovat low back pain, risk factor, smoking, obesity, weight, stress, mechanical load, age ja height. Näillä hakusanoilla löytyi yhteensä 82 tutkimusta. Etukäteen päätettyjen valintakriteereiden perusteella tutkimusaineistoksi on valittu 27 tutkimusta. Tutkmusaineisto on avattu ja analysoitu ICF-mallia hyödyntäen, luokitellen tiedon taso U.S. Department of health and human services:n tutkimusarviointitaulukon mukaan. Tutkimustulokset vastaavat tutkimuskysymyksiin: Mitkä ovat yleisimmät eniten tutkimusnäyttöä saaneet alaselkäkivun riskitekijät? Kuinka luotettavaa tutkittua tietoa ja näyttöä löytyy kunkin riskitekijän vaikuttavuudesta? Opinnäytetyöhön on lisäksi haettu tutkimusaineistossa käytettyjä mittareita, joilla on kartoitettu riskitekijöitä.
Alaselkäkivun riskitekijöistä määrällisesti eniten näyttöä saivat aikaisempi alaselkäkipu, kehon paino, stressi, taakkojen nostelu, fyysisesti raskas työ, vartalon taivutus ja kierto, tupakointi, huonot työasennot ja sosiaaliset tekijät. Riskitekijöitä on paljon ja lisäksi ne voivat riippua toisistaan ja vaikuttaa ihmisen toimintakykyyn. Kirjallisuuskatsauksen perusteella alaselkäkivun riskitekijöiden näytön taso on heikkoa. Vaikka näytön taso on heikkoa, voi tuloksilla olla silti merkitystä käytännön kannalta. Opinnäytetyön tulokset voivat olla hyödyllisiä mm. alaselkäkipua ennaltaehkäisevässä toiminnassa ja työntekijöiden hyvinvoinnin tukemisessa.
Opinnäytetyö on integroitu systemaattinen kirjallisuuskatsaus, jonka aineisto on haettu PubMed-tietokannasta. Käytetyt hakusanat ovat low back pain, risk factor, smoking, obesity, weight, stress, mechanical load, age ja height. Näillä hakusanoilla löytyi yhteensä 82 tutkimusta. Etukäteen päätettyjen valintakriteereiden perusteella tutkimusaineistoksi on valittu 27 tutkimusta. Tutkmusaineisto on avattu ja analysoitu ICF-mallia hyödyntäen, luokitellen tiedon taso U.S. Department of health and human services:n tutkimusarviointitaulukon mukaan. Tutkimustulokset vastaavat tutkimuskysymyksiin: Mitkä ovat yleisimmät eniten tutkimusnäyttöä saaneet alaselkäkivun riskitekijät? Kuinka luotettavaa tutkittua tietoa ja näyttöä löytyy kunkin riskitekijän vaikuttavuudesta? Opinnäytetyöhön on lisäksi haettu tutkimusaineistossa käytettyjä mittareita, joilla on kartoitettu riskitekijöitä.
Alaselkäkivun riskitekijöistä määrällisesti eniten näyttöä saivat aikaisempi alaselkäkipu, kehon paino, stressi, taakkojen nostelu, fyysisesti raskas työ, vartalon taivutus ja kierto, tupakointi, huonot työasennot ja sosiaaliset tekijät. Riskitekijöitä on paljon ja lisäksi ne voivat riippua toisistaan ja vaikuttaa ihmisen toimintakykyyn. Kirjallisuuskatsauksen perusteella alaselkäkivun riskitekijöiden näytön taso on heikkoa. Vaikka näytön taso on heikkoa, voi tuloksilla olla silti merkitystä käytännön kannalta. Opinnäytetyön tulokset voivat olla hyödyllisiä mm. alaselkäkipua ennaltaehkäisevässä toiminnassa ja työntekijöiden hyvinvoinnin tukemisessa.