Kymenlaakson pelastuslaitoksen pelastajien arviointeja lisäkoulutustarpeista ja kokemuksia hoitotaso-perustaso-yksiköihin siirryttäessä

Abstract

Terveydenhuoltolain myötä ensihoidon järjestämisvastuu siirtyi kunnilta sairaanhoitopiirien kuntayhtymille. Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carea on tehnyt palvelutasopäätöksessään linjauksen, jonka mukaan Kymenlaaksossa pääsääntöisesti kansalaistehtäviin käytettävät ensihoitoyksiköt päivitetään hoitotaso-perustaso-yksiköiksi. Tämä tarkoittaa, että ensihoitoyksikössä vähintään toisella ensihoitajalla on oltava hoitotason hoitovelvoite. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää Kymenlaakson pelastuslaitoksella ensihoidon järjestämiseen osallistuvien pelastajien arvioiman lisäkoulutuksen määrä hoitotaso-perustaso-yksiköihin siirryttäessä. Lisäksi tarkoituksena on selvittää heidän kokemuksiaan näihin yksiköihin siirryttäessä.

Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena Kymenlaakson pelastuslaitoksen kolmella toimipisteellä. Tutkimuksen kohteena olivat pelastajakoulutuksen tai sitä vastaavan aiemman koulutuksen käyneet henkilöt, joilla on perustason hoitovelvoite ja jotka toimivat ensihoidossa. Kyselylomakkeita toimitettiin 84 kappaletta. Kyselyyn osallistui 63 henkilöä. Tulokset käsiteltiin PASW Statistics 18 -ohjelmalla. Avoimien kysymysten kohdalla käytettiin induktiivista sisällön analyysia ja useimmin esiintyviä vastauksia on esitetty työssä suorana lainauksena.

Tutkimustulosten mukaan pelastajilla on merkittävä lisäkoulutuksen tarve koskien ensihoidon hoitotason toimenpiteitä, välineitä ja lääkehoitoa. Valmiudet hoitotaso-perustaso-yksikössä toimimiseen vastaajat arvioivat pääsääntöisesti hyviksi tai tyydyttäviksi. Haasteellisimmiksi kohdiksi koettiin kasvava lääkevalikoima ja lääkehoidon toteutus sekä hoitotason toimenpiteet. Hoitotaso-perustaso-yksikössä toimimisen kehittämisen kannalta vastaajat toivoivat säännöllistä koulutusta ja käytännön harjoituksia.

According to the health care law the responsibility of arranging emergency medical services was transferred from the municipalities to hospital districts. Carea, Kymenlaakso Social and Health Services, has outlined the standard of emergency medical services in Kymenlaakso and decided that every ambulance used in civil alarms in Kymenlaakso would be updated to advanced level-basic level ambulances from crew and equipment. The objective of this thesis was to find out the amount of updating training possibly needed by the regional rescue department of Kymenlaakso fire fighters. The aim was also to find out fire fighters’ experiences when moving into advanced level-basic level ambulances.

The research was carried out as a quantitative inquiry at three fire stations of the regional rescue department of Kymenlaakso. The population consisted of people, who had completed a fire fighter examination or a similar previous examination, who had a basic level license in emergency care and operated in emergency medical services. In total 84 questionnaires were delivered and 63 people took part in this research. The results were processed with PASW Statistics 18- software. The answers from the open questions were processed by inductive content analysis and most frequently appeared answers were used as direct quotes in this thesis.

In the research results a significant need for updating training in advanced level procedures, equipment and medication arose. The respondents experienced the present preparedness to operate in advanced level-basic level ambulances as a rule as ac-ceptable or good. The most challenging part in operating in advanced level-basic level ambulances was the increasing amount of drugs and carrying out the pharmacotherapy. Advanced life support procedures also turned out to be challenging. As a proposal of improvement the respondents asked for regular training and practical exercises.