Suositeltavat käytänteet sedaation arviointiin Töölön sairaalan traumatologiselle teho-osastolle ja traumatologisen tehovalvonnan osastolle
Rantasuo, Anu; Rauhala, Emmi (2009)
Rantasuo, Anu
Rauhala, Emmi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912026746
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912026746
Tiivistelmä
Projektimme on osa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) HYKS- sairaanhoitoalueen operatiivisen tulosyksikön ja Laurea-ammattikorkeakoulun yhteistä hanketta, jonka tarkoituksena on edistää näyttöön perustuvan hoitotyön laatua yhteistoiminnallisesti kehittämishankkeissa vuosina 2007-2012. Tämän projektin tarkoituksena oli kehittää tehohoitotyötä. Tavoitteenamme oli laatia yleiset suositukset potilaan sedaation, eli niin sanotun lääkerentoutuksen, ja tajunnantason arviointiin Töölön sairaalan traumatologiselle teho-osastolle sekä traumatologisen tehovalvonnan osastolle. Suositukset toimivat terveydenhuollon työntekijöiden päätöksenteon apuna ja niitä voidaan käyttää hoitotyön johtamisen ja koulutuksen tukena.
Suositusten laatimisen tarpeellisuutta voidaan tehohoitotyön näkökulmasta perustella havainnoilla, joiden mukaan useimmat tehohoidettavista potilaista kokevat hoidon aikana kipua, ahdistusta ja pelkoa, minkä vuoksi heidät joudutaan lääkityksen avulla sedatoimaan. Optimaalisen sedaatiotason määrittely ei ole aina helppoa, sillä potilas tulisi saattaa vain niin syvään tiedottomuudentilaan kuin on tarpeellista. Ihanteellinen sedaatioaste on kevyt, rauhoittava uni, josta potilas on helposti heräteltävissä puheella, potilas sietää hoitotoimenpiteet sekä pystyy säilyttämään fysiologisen vuorokausirytmin. Riittämätön sedaatio voi olla hengenvaarallinen esimerkiksi lisäämällä potilaan stressivastetta. Ylisedatointi pitkittää tehohoitoa ja lisää erilaisten komplikaatioiden kehittymistä. Systemaattisesti validin sedaatiomittarin sekä hoitosuositusten on todettu lyhentävän potilaan tehohoitojaksoa. Sedaation päivittäinen keskeyttäminen ja tarpeen arvioiminen ovat strategia, joilla on tutkimusten mukaan voitu lyhentää mekaanisen ventilaation kestoa. Nämä vähentävät myös tehohoidon kustannuksia. Sairaanhoitaja tarkkailee potilaan tajunnantasoa, jotta siinä tapahtuvat muutokset voidaan huomata mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
Projekti aloitettiin lokakuussa 2008 ja päätettiin joulukuussa 2009. Käytänteiden järjestyksestä ja muodosta sovittiin yhdessä Töölön sairaalan asiantuntijaryhmän kanssa. Mallinsimme prosessikuvauksen, jonka pohjalta loimme suositeltavat käytänteet. Käytänteet etenevät prosessinmukaisessa järjestyksessä. Yhteensä käytänteitä laadittiin 17. Suositeltavat käytänteet perustuvat näyttöön perustuvaan tietoon, joka koostuu hyväksi havaitusta toimintanäytöstä, tieteellisestä tutkimusnäytöstä sekä kokemukseen perustuvasta näytöstä. Suositeltavat
käytänteet koostuvat sedaation tarpeen arvioinnista, sedaation toteuttamisesta, sedaation arvioinnista, sedaation päivittäisestä keskeyttämisestä sekä kirjaamisesta. Seuraavissa projekteissa voisi mitata luotujen käytänteiden toimivuutta. Luomamme suositeltavat käytänteet tulisi päivittää viimeistään vuoden 2011 syksyllä.
Suositeltavat käytänteet arvioitiin ”Hoitotieteellisellä näytöllä tuloksiin hoitotyössä”- käsikirjassa esiteltyjen suositeltavien käytänteiden kriteereiden pohjalta. Projekti eteni aikataulussa: projektikokousten, suunnitelmaseminaarin, työharjoitteluiden, arvioivan seminaarin sekä asiantuntijoilta saadun palautteen avulla. Hanketyöskentely vahvisti ammatillista osaamistamme ja asiantuntijuutemme kehittymistä.
Suositusten laatimisen tarpeellisuutta voidaan tehohoitotyön näkökulmasta perustella havainnoilla, joiden mukaan useimmat tehohoidettavista potilaista kokevat hoidon aikana kipua, ahdistusta ja pelkoa, minkä vuoksi heidät joudutaan lääkityksen avulla sedatoimaan. Optimaalisen sedaatiotason määrittely ei ole aina helppoa, sillä potilas tulisi saattaa vain niin syvään tiedottomuudentilaan kuin on tarpeellista. Ihanteellinen sedaatioaste on kevyt, rauhoittava uni, josta potilas on helposti heräteltävissä puheella, potilas sietää hoitotoimenpiteet sekä pystyy säilyttämään fysiologisen vuorokausirytmin. Riittämätön sedaatio voi olla hengenvaarallinen esimerkiksi lisäämällä potilaan stressivastetta. Ylisedatointi pitkittää tehohoitoa ja lisää erilaisten komplikaatioiden kehittymistä. Systemaattisesti validin sedaatiomittarin sekä hoitosuositusten on todettu lyhentävän potilaan tehohoitojaksoa. Sedaation päivittäinen keskeyttäminen ja tarpeen arvioiminen ovat strategia, joilla on tutkimusten mukaan voitu lyhentää mekaanisen ventilaation kestoa. Nämä vähentävät myös tehohoidon kustannuksia. Sairaanhoitaja tarkkailee potilaan tajunnantasoa, jotta siinä tapahtuvat muutokset voidaan huomata mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
Projekti aloitettiin lokakuussa 2008 ja päätettiin joulukuussa 2009. Käytänteiden järjestyksestä ja muodosta sovittiin yhdessä Töölön sairaalan asiantuntijaryhmän kanssa. Mallinsimme prosessikuvauksen, jonka pohjalta loimme suositeltavat käytänteet. Käytänteet etenevät prosessinmukaisessa järjestyksessä. Yhteensä käytänteitä laadittiin 17. Suositeltavat käytänteet perustuvat näyttöön perustuvaan tietoon, joka koostuu hyväksi havaitusta toimintanäytöstä, tieteellisestä tutkimusnäytöstä sekä kokemukseen perustuvasta näytöstä. Suositeltavat
käytänteet koostuvat sedaation tarpeen arvioinnista, sedaation toteuttamisesta, sedaation arvioinnista, sedaation päivittäisestä keskeyttämisestä sekä kirjaamisesta. Seuraavissa projekteissa voisi mitata luotujen käytänteiden toimivuutta. Luomamme suositeltavat käytänteet tulisi päivittää viimeistään vuoden 2011 syksyllä.
Suositeltavat käytänteet arvioitiin ”Hoitotieteellisellä näytöllä tuloksiin hoitotyössä”- käsikirjassa esiteltyjen suositeltavien käytänteiden kriteereiden pohjalta. Projekti eteni aikataulussa: projektikokousten, suunnitelmaseminaarin, työharjoitteluiden, arvioivan seminaarin sekä asiantuntijoilta saadun palautteen avulla. Hanketyöskentely vahvisti ammatillista osaamistamme ja asiantuntijuutemme kehittymistä.