Bioetanolituotannon potentiaalin kartoittaminen piensahojen sivuvirroista
Anttila, Mikko (2012)
Anttila, Mikko
Lahden ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201302092213
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201302092213
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä oli tarkoitus selvittää, minkälaiset mahdollisuudet bioetanolintuotannolla olisi Suomessa, jos etanolia valmistettaisiin sahojen sivuvirroista. Suomi on mukana Euroopan unionin säädöksessä, jolla pyritään lisäämään uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä energiantuotossa. Euroopan unionilla on tavoite, jonka mukaan liikenteessä käytettävästä polttoaineen energiasisällöstä kymmenen prosenttia olisi uusiutuvista luonnonvaroista valmistettua vuoteen 2020 mennessä. Suomi on ottanut itselleen kovemman tavoitteen ja pyrkii siihen, että liikennekäytössä kuluvan polttoaineen bio-osuus olisi 20 prosenttia.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa selitetään, minkälainen puu on raaka-aineena. Suomessa eniten sahatuista lajeista, eli männystä, kuusesta ja koivusta, ovat erikseen lajikohtainen esittely. Lisäksi kerrotaan, miten puu kasvaa eri puolilla Suomea ja miten puuta kasvatetaan. Työssä kerrotaan myös, minkälaisen matkan puu tekee metsästä sahalle, ja avataan, minkälaisia sahaustapoja ja laitteistoja Suomessa tällä hetkellä on käytössä ja kuinka ne toimivat.
Opinnäytetyössä pohditaan hieman sitä, mitä sahojen sivuvirroissa saattaa muuttua eri sahoille mentäessä esimerkiksi säilytykseen liittyen. Suomen Sahat ry:ltä saadusta piensahojen listasta tarkastellaan absoluuttisilla arvoilla sahojen sivuvirtojen määriä ja päätellään, löytyisikö sieltä tarvittavia 80 000 kiintokuutiometrin eli noin 265 000 irtokuutiometrin purumääriä, jotta voitaisiin perustaa 10 miljoonan litran bioetanoliyksiköitä. Sahojen joukosta päätettiin kolme klusteria, joihin kuuluu yhdeksän sahaa, joita tarkasteltiin lähemmin. Misawa Homes of Finland, Vilkon Oy Kissakosken saha Oy, Kinnaskosken saha Oy, JPJ-wood Oy, HASA, FM-Timber Team Oy ja Keitele Group ovat sahat, joilta kerättiin tarkempia tietoja.
Sahoilta kerättiin tietoja esimerkiksi sivuvirtojen syntymisestä, määristä, koosta, säilytyksestä ja nykyisestä käytöstä. Tietoja vertailtiin absoluuttisilla arvoilla laskennallisesti saatuihin tuloksiin ja analysoitiin, olisiko valituille klustereille kannattavaa perustaa bioetanolilaitosta. Lopussa on otettu selvää maakohtaisten volyymien avulla, olisiko bioetanolilaitosten perustaminen kannattavaa Ruotsiin tai muualle Eurooppaan.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa selitetään, minkälainen puu on raaka-aineena. Suomessa eniten sahatuista lajeista, eli männystä, kuusesta ja koivusta, ovat erikseen lajikohtainen esittely. Lisäksi kerrotaan, miten puu kasvaa eri puolilla Suomea ja miten puuta kasvatetaan. Työssä kerrotaan myös, minkälaisen matkan puu tekee metsästä sahalle, ja avataan, minkälaisia sahaustapoja ja laitteistoja Suomessa tällä hetkellä on käytössä ja kuinka ne toimivat.
Opinnäytetyössä pohditaan hieman sitä, mitä sahojen sivuvirroissa saattaa muuttua eri sahoille mentäessä esimerkiksi säilytykseen liittyen. Suomen Sahat ry:ltä saadusta piensahojen listasta tarkastellaan absoluuttisilla arvoilla sahojen sivuvirtojen määriä ja päätellään, löytyisikö sieltä tarvittavia 80 000 kiintokuutiometrin eli noin 265 000 irtokuutiometrin purumääriä, jotta voitaisiin perustaa 10 miljoonan litran bioetanoliyksiköitä. Sahojen joukosta päätettiin kolme klusteria, joihin kuuluu yhdeksän sahaa, joita tarkasteltiin lähemmin. Misawa Homes of Finland, Vilkon Oy Kissakosken saha Oy, Kinnaskosken saha Oy, JPJ-wood Oy, HASA, FM-Timber Team Oy ja Keitele Group ovat sahat, joilta kerättiin tarkempia tietoja.
Sahoilta kerättiin tietoja esimerkiksi sivuvirtojen syntymisestä, määristä, koosta, säilytyksestä ja nykyisestä käytöstä. Tietoja vertailtiin absoluuttisilla arvoilla laskennallisesti saatuihin tuloksiin ja analysoitiin, olisiko valituille klustereille kannattavaa perustaa bioetanolilaitosta. Lopussa on otettu selvää maakohtaisten volyymien avulla, olisiko bioetanolilaitosten perustaminen kannattavaa Ruotsiin tai muualle Eurooppaan.