Teho-osaston lääkehoitoon liittyvät vaaratapahtumat
Laurikainen, Linda (2012)
Saimaan ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012122120284
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012122120284
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata yhden teho-osaston HaiPro-ohjelman tuottamaa tietoa lääkehoitoon liittyvistä vaaratapahtumista ajalta 1.1.2010 – 30.6.2012. Työn tavoitteena oli selvittää, kuinka paljon ja minkätyyppisiä vaaratapahtumia teho-osastolla on raportoitu, sekä saada selville aineiston yleisimmät lääkehoitoon liittyvät vaaratapahtumat.
Tutkimuksen lähestymistapa on kvantitatiivinen. Aineisto eli teho-osaston HaiPro-ilmoitukset halutulta ajanjaksolta saatiin sairaalan HaiPro-vastaavalta. Lääke- ja nestehoitoon, verensiirtoon sekä varjo- tai merkkiaineeseen liittyviä ilmoituksia oli 1.1.2010 – 30.6.2012 kahdeksankymmentäkuusi (n=86). HaiPro -ohjelman raportointilomakkeen pohjalta laadittiin analyysirunko, jonka avulla aineisto muunnettiin numeraaliseen muotoon. Analyysirungon avulla aineisto saatettiin helposti ymmärrettävään muotoon käyttäen frekvenssejä, prosentteja, ympyrädiagrammeja sekä taulukoita.
Tuloksista havaittiin, että iso osa aineistosta oli kohtalaisesti tai vajaasti täytettyjä HaiPro-ilmoituksia, mistä syystä saatujen tulosten tilastollista luotettavuutta ei voitu testata. Tuloksia ei siis voi yleistää, eikä niiden pohjalta voi tehdä johtopäätöksiä teho-osastojen lääkehoidollisista vaaratapahtumista. Tämän aineiston yleisin lääkehoitoon liittyvä vaaratapahtuma oli antovirhe, joita raportoitiin 34. Vähiten raportoitiin säilytysvirheistä, joita aineistossa oli vain kaksi. Raportoiduista vaaratapahtumista kolme neljäsosaa ei aiheuttanut haittaa potilaalle.
Jatkotutkimusaiheena voisi tarkastella useamman sairaalan teho-osastojen lääkehoidon vaaratapahtumia ja selvittää, ovatko yleisimmät vaaratapahtumat samankaltaisia eri sairaaloissa. Toiseksi voisi tutkia vaaratapahtumien raportoinnin osaamista sekä sitä, miten herkästi erilaiset vaaratapahtumat raportoidaan.
Tutkimuksen lähestymistapa on kvantitatiivinen. Aineisto eli teho-osaston HaiPro-ilmoitukset halutulta ajanjaksolta saatiin sairaalan HaiPro-vastaavalta. Lääke- ja nestehoitoon, verensiirtoon sekä varjo- tai merkkiaineeseen liittyviä ilmoituksia oli 1.1.2010 – 30.6.2012 kahdeksankymmentäkuusi (n=86). HaiPro -ohjelman raportointilomakkeen pohjalta laadittiin analyysirunko, jonka avulla aineisto muunnettiin numeraaliseen muotoon. Analyysirungon avulla aineisto saatettiin helposti ymmärrettävään muotoon käyttäen frekvenssejä, prosentteja, ympyrädiagrammeja sekä taulukoita.
Tuloksista havaittiin, että iso osa aineistosta oli kohtalaisesti tai vajaasti täytettyjä HaiPro-ilmoituksia, mistä syystä saatujen tulosten tilastollista luotettavuutta ei voitu testata. Tuloksia ei siis voi yleistää, eikä niiden pohjalta voi tehdä johtopäätöksiä teho-osastojen lääkehoidollisista vaaratapahtumista. Tämän aineiston yleisin lääkehoitoon liittyvä vaaratapahtuma oli antovirhe, joita raportoitiin 34. Vähiten raportoitiin säilytysvirheistä, joita aineistossa oli vain kaksi. Raportoiduista vaaratapahtumista kolme neljäsosaa ei aiheuttanut haittaa potilaalle.
Jatkotutkimusaiheena voisi tarkastella useamman sairaalan teho-osastojen lääkehoidon vaaratapahtumia ja selvittää, ovatko yleisimmät vaaratapahtumat samankaltaisia eri sairaaloissa. Toiseksi voisi tutkia vaaratapahtumien raportoinnin osaamista sekä sitä, miten herkästi erilaiset vaaratapahtumat raportoidaan.