Uusi Suunta - yksilöohjelma seksuaalirikoksista tuomituille : Ohjaajien näkemyksiä työskentelystä seksuaalirikollisten kanssa

Abstract

Opinnäytetyö on Laurea-ammattikorkeakoulun rikosseuraamusalan opinnäytetyö. Opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia Uusi suunta- ohjelman pilotointiin osallistuneiden ohjaajien ajatuksia ja kokemuksia seksuaalirikollisten kanssa työskentelystä ja siten vaikuttaa seksuaalirikollisten kanssa työskentelevien ohjaajien työn kehittämiseen.

Uusi Suunta- ohjelma on pilotointivaiheessa oleva strukturoitu ohjelmamanuaali kaikille seksuaalirikollisille. Ohjelma perustuu seksuaalirikollisten yksilökuntoutukselle. Ohjelman ensimmäinen osa perustuu motivoivaan haastatteluun sekä kognitiivis-behavioraaliseen kuntoutusteoriaan. Toinen osa perustuu RNR-teoriaan (risk, need, responsivity-principles) ja kolmas osa Good Lives Model –teoriaan. Ohjelman tarkoituksena on alentaa tuomituiden uusimisriskiä sekä lisätä heidän ymmärrystään omaan rikokseensa. Uusi suunta- ohjelman osallistumiskriteereinä ovat tuomio seksuaalirikoksesta, riittävä aika osallistua (12 viikkoa), riittävä kielitaito sekä riittävät kognitiiviset kyvyt.

Seksuaalirikollisten kanssa työskenteleviä ohjaajia ei ole tutkittu Suomessa juuri ollenkaan. Opinnäytetyön taustatutkimukset ja teoreettinen viitekehys koostuvat pääosin ulkomailla tehdyistä tutkimuksista. Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus ja sen aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla joulukuussa 2012. Haastateltavina olivat viisi ohjelman pilotointiin osallistunutta ohjaajaa. Aineisto analysoitiin sisällön analyysilla.

Opinnäytetyön tulokset olivat samansuuntaisia kuin ulkomaalaisissa tutkimuksissa. Yllättävä tulos tässä opinnäytetyössä oli ohjaajien ristiriitainen suhtautuminen työstä aiheutuviin negatiivisiin vaikutuksiin. Aluksi negatiivisista vaikutuksista ei ollut juuri kuultu, eikä niiden ajateltu vaikuttavan juurikaan omaan työhön. Myöhemmin kysyttäessä ohjaajien kokemat tunteet ja vaikutukset olivat kuitenkin myös negatiivisia. Positiivisia kokemuksia oli melkein yhtä paljon kuin negatiivisiakin, mikä tuloksena poikkesi ulkomaisista tutkimuksista.

Mielenkiintoiseksi nousi empaattisuuden käsitteen ristiriitaisuus työskentelyssä seksuaalirikollisten parissa. Empaattisuutta pidettiin niin ulkomaalaisissa tutkimuksissa kuin ohjaajienkin mielestä hyvän ohjaajan yhtenä tärkeimmistä ominaisuuksista. Samaan aikaan juuri empaattisuus altistaa ohjaajat traumatisoitumiselle.

Opinnäytetyössä saatuja tuloksia voidaan käyttää seksuaalirikollisten parissa työskentelevien ohjaajien koulutuksen suunnittelussa sekä Uusi Suunta- ohjelman kehittelyssä.

Uusi Suunta – Individual Program for Sexual Offenders Working with Sex Offenders: Therapist's Perspective

The purpose of this thesis was to discover the opinions and ideas of those therapists who participated in the piloting of Uusi Suunta – program, and that way to develop therapists’ work with sex offenders.

Uusi Suunta - program is a structured treatment manual for all sex offenders. The program is based on the sex offenders’ individual rehabilitation. The first part of the program is based on motivational interview and cognitive behavioral treatment theory. The second part is based on the theory of RNR (risk, need, responsivity-principles), and the third part on the Good Lives Model theory. The aim of the program is to reduce convicts’ risk to recidivism and increase their understanding of their own crime. To take a part in the program a sex offender must have enough time (12 weeks), sufficient language skills and sufficient cognitive abilities.

There are hardly any studies in Finland focusing on therapist opinion of working with sex offenders. The background studies and theoretical framework of the thesis consist mainly of studies abroad. The thesis is a qualitative study and the data was collected by structured theme interviews in December 2012. The interviewees were five Uusi Suunta – program therapists. The data was analyzed using content analysis method.

The results of the study were quite similar to the results of foreign studies. The surprising result of this thesis was therapists’ contradictory attitude to the negative effects caused by working with sex offenders. At first the therapists said that they really have not heard of those negative effects before and they thought that these effects were not really affecting their own work. Later on, when it was asked about therapists experienced emotions and effects, there were also negative effects. There were also positive experiences almost as much as the negative, which differed from the results of foreign studies.

Another interesting result was the contradiction of the concept of empathy. Therapists and foreign studies agreed that empathy was one of the most important features for a good therapist. At the same time very emphatic content exposed to vicarious traumatization.

The results of the thesis can be used in planning sex offenders’ rehabilitation and in developing Uusi Suunta – program.