Sydämen vajaatoimintapotilaiden kokemuksia hoidosta ja palveluketjun toimivuudesta

Abstract

Sydämen vajaatoiminnan lisääntyvään hoidon tarpeeseen vaikuttaa Suomessa suurentunut ikäihmisten määrä. Ikärakenteen muutos lisää terveydenhuollon kustannuksia ja tarvetta tehostaa pitkäaikaissairauksien palveluketjujen toimivuutta ja potilaan hoitoa.

Tämä opinnäytetyö on osa HUS Hyvinkään sairaalan, Hyvinkään perusterveydenhuollon ja Hyvinkään Laurean sydämen vajaatoimintapotilaiden kehittämishanketta. Työ käsittelee sydämen vajaatoimintapotilaiden kokemuksia hoidosta sekä palveluketjun toimivuudesta. Tutkimuksessa kerättiin tietoa sydämen vajaatoimintapotilaiden kokemuksista hoitoon hakeutumisessa, hoitojaksosta sairaalassa, jatkohoidosta, kotiutumisesta, oireista, niiden seurannasta ja hoidosta, lääkehoidosta, tutkimuksista ja toimenpiteistä, ohjauksesta, henkisestä tuesta sekä erityistilanteiden hallinnasta.

Opinnäytetyön tavoitteena on auttaa Hyvinkään sairaalan henkilökuntaa parantamaan sydämen vajaatoimintapotilaiden palveluketjun toimivuutta. Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Aineiston keruumenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina ja niitä tehtiin kahdeksan (n=8). Tiedonantajat saimme Hyvinkään sairaalan sisätautien osaston kautta.

Haastatteluaineiston tulokset analysoitiin sisällönanalyysin avulla, jossa tuloksia tarkasteltiin induktiivisesti. Saatujen tulosten avulla voitiin tarkastella sydämen vajaatoimintapotilaiden palveluketjun toimivuutta ja saadun ohjauksen riittävyyttä. Potilaat kokivat hoitoon hakeutumisen helppona, kuitenkin esille nousi päivystyksen kiire ja sitä kautta koettiin pelkoa. Hoitojakso itsessään koettiin hyvänä. Tähän vaikutti suuresti osaston henkilökunta, joka miellettiin ammattitaitoiseksi. Jatkohoidon puutteellisuus nousi esille hyvin voimakkaasti. Potilaat olisivat toivoneet enemmän jatkohoito-ohjeita ja sairauden seurantaa tukemaan kotona pärjäämistä. Tiedonantajat pitivät tärkeänä mahdollisuutta soittaa nimetylle sydänhoitajalle sairauteen liittyvissä kysymyksissä. Yhteydenoton mahdollisuus myöhemmässä vaiheessa lisäisi turvallisuuden tunnetta sekä sairauden pahenemisvaiheen ennaltaehkäisyä.

Experiences of care and service path among heart failure patients

The aging of the population which is higher in Finland than in most other countries is substantially affecting the heart health and need for care. Health care practices in the near future will face a major challenge due to the change in the age structure, as many of the existing systems are developed to serve various conditions.

This study is part of the development project of HUS Hyvinkää Hospital, primary health care of the city of Hyvinkää and the heart failure patients in the development project of Laurea Hyvinkää. The work deals with heart failure patients' experience of care and service-effectiveness.

The survey was based on the data collected about information on heart failure patients' experiences of seeking treatment, of the treatment in the hospital, follow-up care, establishment, symptoms, and their follow-up care, medical treatment, examinations and procedures, guidance, moral support, and management of special situations.

The aim was to help the staff in the hospital of Hyvinkää to improve the service path performance of the heart failure patients. A qualitative research method was used in the study. The data was collected by theme interviews, executed as individual interviews. There were eight interviews (n = 8) that were conducted. The interviewees were patients from the Hyvinkää hospital internal medicine ward. The data were analyzed by using inductive content analysis.

Results made it possible to examine the adequacy of service path and guidance of the heart failure patients. Patients felt easy to seek treatment, however, finding the emergency acute which lead in anxiety. The course of treatment was regarded as good. This was greatly influenced by the Department staff, which was considered skillful. Lack of follow-up care arose very strongly. Patients would have liked more guidance for further treatment and monitoring of disease to support the wellbeing at home. The interviewees stressed the importance of the opportunity to call their assigned nurse in the heart disease-related issues. Service call option at a later stage would increase the sense of security, as well as prevention of the disease prevention.