Uudelleensynnyttäjien imetysohjaus neuvolassa : uudelleensynnyttäjien kokemuksia neuvolassa saadusta imetysohjauksesta lapsen syntymän jälkeen

Abstract

Imetys on luonnollinen tapa ruokkia imeväisikäistä eli alle 1-vuotiasta lasta. Suomessa imetykseen suhtaudutaan myönteisesti, mutta silti lapsia imetetään suosituksia lyhemmän ajan. Imetyssuositusten toteutumattomuus johtuu todennäköisesti suurilta osin asiantuntevan imetysohjauksen ja tuen puuttumisesta. Imetysohjausta tulisi neuvolassa antaa kaikille sitä tarvitseville tukemaan äidin imetyksestä selviytymistä ja luottamusta. Vaikka uudelleensynnyttäjyys itsessään luo hyvät edellytykset onnistuneeseen imetykseen, on olemassa tekijöitä, jotka lisäävät myös uudelleensynnyttäjien imetysohjaustarpeita. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata uudelleensynnyttäjien kokemuksia neuvolassa saamastaan imetysohjauksesta lapsen syntymän jälkeen. Tavoitteena oli tuoda esille uudelleensynnyttäjien näkökulmaa, jonka avulla neuvoloissa toteutettavaa imetysohjausta kyettäisiin kehittämään asiakaslähtöisemmäksi ja kohdentamaan yksilöllisemmin.

Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla. Tutkimukseen osallistui viisi uudelleensynnyttäjää. Aineiston analysoinnissa käytettiin Colaizzin fenomenologista analyysimenetelmää. Tutkimus toteutettiin kevään 2012 aikana.

Tulosten perusteella voidaan todeta, että uudelleensynnyttäjät kaipaavat luottamuksellista, jatkuvaa hoitosuhdetta tutun terveydenhoitajan kanssa. Imetysohjaukselta he toivoivat yksilöllisiä ja konkreettisia neuvoja sekä emotionaalista tukea. Uudelleensynnyttäjät kokivat terveydenhoitajan asiantuntijuuden ja kokemustiedon merkityksellisiksi. Vertaistuen järjestäminen koettiin myös tärkeäksi.

Breastfeeding is a natural way to feed a baby during the nursing period until the baby is one year old. Finnish mothers are motivated to breastfeed but the actual duration of both exclusive and partial breastfeeding still remains shorter than the Finnish guidelines recommend. Most likely this failure to meet the breastfeeding duration recommendations is caused by inadequate and insufficient breastfeeding counselling and support. Child welfare clinics should offer breastfeeding counselling to all breastfeeding mothers and families. In general multiparous mothers have good premises for successful breastfeeding. However, there are some factors that create needs for breastfeeding counselling targeted especially for multiparous mothers and families.

The aim of this study was to describe the breastfeeding counseling experiences received by five multiparas in child welfare clinics. The objective was to bring forward multiparas’ viewpoint to support the development of the breastfeeding counselling in child welfare clinic to be more customer-oriented and more individually targeted. The study was made with qualitative study method and the data was gathered using a thematic interview. There were five multiparous mothers participating in this study. The data was analysed using Colaizzi’s phenomenological method. The study was carried out during spring 2012.

The results show that multiparas need a trusting and continuous relationship with the public health nurse they already know from previous contacts in child welfare clinic. Multiparas expressed that the breastfeeding counselling should include individual and concrete advice and emotional support. The public health nurse was expected to have high expertise and experience-based knowledge in breastfeeding. Multiparas also needed peer support organized by child welfare clinic.