Perehdytysprosessin kehittäminen : Case: Perehdytyskansio Aptille
Nurmela, Janita (2013)
Nurmela, Janita
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304033930
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304033930
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön toimeksiantajaksi valikoitui apteekkien taloushallintoon erikoistunut tilitoimisto Apti Oy. Tämän työn ja tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena oli parantaa case-yrityksen perehdytysprosessia ja perehdytyksessä käytettävää materiaalia. Tarkoituksena oli siis selvittää Apti Oy:n perehdytyksen nykytila ja etsiä perehdytysprosessin aikana ilmenneisiin ongelmiin ratkaisuja kehitysehdotusten kautta. Lisäksi tämän työn avulla pyrittiin rakentamaan Aptille syvällisempää ymmärrystä perehdytyksen teoreettisista lähtökohdista. Työn lopputuloksena muodostui itse opinnäytetyön lisäksi työn liitteenä oleva perehdytyskansio työn toimeksiantajalle. Näiden tavoitteiden tarkoituksena oli parantaa uusien työntekijöiden työviihtyvyyttä sekä sitouttaa työntekijät pitkäjänteiseen työuraan Aptilla.
Työn teoreettinen viitekehys rajattiin David Ulrichin mallin mukaan koskemaan esimiestyötä ja henkilöstön aktiivisuutta. Tämän opinnäytetyön lähdemateriaalina on hyödynnetty kotimaisia ja kansainvälisiä teoreettisia sekä empiirisiä opuksia perehdytykseen liittyen. Lisäksi työssä hyödynnettiin perehdytykseen liittyvää lainsäädäntöä, artikkeleita ja internetistä löytyvää materiaalia. Tutkimus suoritettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusotetta hyödyntäen. Tutkielman empiirisessä osuudessa tiedonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastatteluita. Teemahaastatteluita varten oli suunniteltu kysymysrunko, joka on nähtävissä työn liitteenä. Työtä varten haastateltiin Apti Oy:n toimitusjohtajaa, yrityksen kahta osakasta, perehdyttäjänä toiminutta henkilöä sekä yrityksen uusinta työntekijää. Haastattelutilanteet äänitettiin ja litteroitiin auki.
Haastatteluissa ilmenneistä tuloksista muodostettiin yhteenvetona SWOT-analyysi. Empiirisen materiaalin analysoinnin pohjalta kävi ilmi, että kohdeorganisaation perehdytysprosessissa oli paljon parantamisen varaa. Yrityksellä ei ollut nimettyä vastuuhenkilöä perehdyttäjäksi, perehdytysprosessin suunnitteluun ei käytetty tarpeeksi aikaa, perehdytyksen tuloksia ei seurattu systemaattisesti eikä käytössä ollut kokonaisvaltaista perehdytysmateriaalia. Teemahaastatteluiden pohjalta ilmeni kuitenkin, että Aptin perehdytysprosessin vahvuuksia työntekijöiden mielestä oli käytännönläheisyys, avoin ilmapiiri ja perehdyttäjän kärsivällisyys. Haastateltavat henkilöt kokivat epäonnistuneen perehdytyksen uhkana asiakastyytyväisyydelle ja työntekijöiden työssä viihtymiselle. Haastateltavat työntekijät kokivat, että onnistunut perehdytysprosessi on hyödyksi niin uudelle työntekijälle kuin organisaatiolle. Työntekijät toivoivat, että tämän kyseisen tutkimuksen tuloksia tullaan hyödyntämään käytännössä.
Työn teoreettinen viitekehys rajattiin David Ulrichin mallin mukaan koskemaan esimiestyötä ja henkilöstön aktiivisuutta. Tämän opinnäytetyön lähdemateriaalina on hyödynnetty kotimaisia ja kansainvälisiä teoreettisia sekä empiirisiä opuksia perehdytykseen liittyen. Lisäksi työssä hyödynnettiin perehdytykseen liittyvää lainsäädäntöä, artikkeleita ja internetistä löytyvää materiaalia. Tutkimus suoritettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusotetta hyödyntäen. Tutkielman empiirisessä osuudessa tiedonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastatteluita. Teemahaastatteluita varten oli suunniteltu kysymysrunko, joka on nähtävissä työn liitteenä. Työtä varten haastateltiin Apti Oy:n toimitusjohtajaa, yrityksen kahta osakasta, perehdyttäjänä toiminutta henkilöä sekä yrityksen uusinta työntekijää. Haastattelutilanteet äänitettiin ja litteroitiin auki.
Haastatteluissa ilmenneistä tuloksista muodostettiin yhteenvetona SWOT-analyysi. Empiirisen materiaalin analysoinnin pohjalta kävi ilmi, että kohdeorganisaation perehdytysprosessissa oli paljon parantamisen varaa. Yrityksellä ei ollut nimettyä vastuuhenkilöä perehdyttäjäksi, perehdytysprosessin suunnitteluun ei käytetty tarpeeksi aikaa, perehdytyksen tuloksia ei seurattu systemaattisesti eikä käytössä ollut kokonaisvaltaista perehdytysmateriaalia. Teemahaastatteluiden pohjalta ilmeni kuitenkin, että Aptin perehdytysprosessin vahvuuksia työntekijöiden mielestä oli käytännönläheisyys, avoin ilmapiiri ja perehdyttäjän kärsivällisyys. Haastateltavat henkilöt kokivat epäonnistuneen perehdytyksen uhkana asiakastyytyväisyydelle ja työntekijöiden työssä viihtymiselle. Haastateltavat työntekijät kokivat, että onnistunut perehdytysprosessi on hyödyksi niin uudelle työntekijälle kuin organisaatiolle. Työntekijät toivoivat, että tämän kyseisen tutkimuksen tuloksia tullaan hyödyntämään käytännössä.