Laitoskäyttäytymisen arviointi : Selvitys vangin uusimisriskin ja laitoskäyttäytymisen yhteydestä
Soramäki, Jenni (2013)
Soramäki, Jenni
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303253614
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303253614
Tiivistelmä
Vankitilojen luokittelu on ajankohtainen haaste rikosseuraamusalalla. Uuden luokittelun mukaan vankilat tulisi jaotella valvonnan intensiivisyyden mukaan eri turvallisuustasoihin. Tämä vaatii kuitenkin myös uudenlaista vankien arviointia ja luokittelua. Suomessa ei tällä hetkellä ole käytössä vangin laitoskäyttäytymistä arvioivaa mittaria vaan sijoittelu tehdään pitkälti kliinisten eli ammatillisiin kokemuksiin perustuvien arviointien pohjalta. Kansainvälisesti vangin rikoksen uusimisriskiä ja rikoshistoriaa on käytetty haitallisen laitoskäyttäytymisen ennustamisessa. Opinnäytetyön tarkoitus on tutkia uusimisriskin ja laitoskäyttäytymisen yhteyttä. Tutkimuksen tavoitteena on laatia selvitys siitä, onko vangin uusimisriskiarviolla merkitsevää yhteyttä laitoskäyttäytymiseen ja missä määrin sitä voidaan hyödyntää laitosriskillisyyden arvioinnissa.
Tutkimus toteutettiin vertaamalla vankitietojärjestelmään tehtyjä kurinpitoilmoituksia vangin uusimisriskitasoon. Suomalainen Actuarial Risk Assessment Tool – arviointimittari pohjautuu kolmeentoista vangin rikoshistoriaan ja sosiodemografisiin tietoihin perustuvaan tekijään, joiden perusteella vangille määritetään uusimisriskitaso. Tutkimus antaa viitteitä, että riskitasolla ja laitoskäyttäytymisellä on jossain määrin yhteyttä. Riskitaso selittää erityisesti käytösrikkomuksia siten, että korkean riskitason vangeista tehtiin enemmän haitallista käyttäytymistä käsitteleviä ilmoituksia kuin matalan riskitason vangeista. Riskitaso selittävät myös lupa- ja hallussapitorikkeitä. Riskitasolla ei kuitenkaan näytä olevan yhteyttä väkivaltaisen käyttäytymisen eikä päihderikkomusten kanssa. Tulokset eriteltiin koko otannan lisäksi myös avo- ja suljettuihin laitoksiin sekä suljettuihin laitoksiin ja Hämeenlinnan vankilaan. Nämä tulokset olivat hyvin samansuuntaisia koko aineiston kanssa.
Arviointityökalu ARAT:a ei voi sellaisenaan käyttää vangin luokittelussa, mutta tuloksia voi pitää suuntaa antavina, kun arvioidaan laitosriskiä tai valvonnan määrää, joka vankiin tulisi kohdistaa.
Tutkimus toteutettiin vertaamalla vankitietojärjestelmään tehtyjä kurinpitoilmoituksia vangin uusimisriskitasoon. Suomalainen Actuarial Risk Assessment Tool – arviointimittari pohjautuu kolmeentoista vangin rikoshistoriaan ja sosiodemografisiin tietoihin perustuvaan tekijään, joiden perusteella vangille määritetään uusimisriskitaso. Tutkimus antaa viitteitä, että riskitasolla ja laitoskäyttäytymisellä on jossain määrin yhteyttä. Riskitaso selittää erityisesti käytösrikkomuksia siten, että korkean riskitason vangeista tehtiin enemmän haitallista käyttäytymistä käsitteleviä ilmoituksia kuin matalan riskitason vangeista. Riskitaso selittävät myös lupa- ja hallussapitorikkeitä. Riskitasolla ei kuitenkaan näytä olevan yhteyttä väkivaltaisen käyttäytymisen eikä päihderikkomusten kanssa. Tulokset eriteltiin koko otannan lisäksi myös avo- ja suljettuihin laitoksiin sekä suljettuihin laitoksiin ja Hämeenlinnan vankilaan. Nämä tulokset olivat hyvin samansuuntaisia koko aineiston kanssa.
Arviointityökalu ARAT:a ei voi sellaisenaan käyttää vangin luokittelussa, mutta tuloksia voi pitää suuntaa antavina, kun arvioidaan laitosriskiä tai valvonnan määrää, joka vankiin tulisi kohdistaa.