Asianosaisten läsnäolovelvollisuus ja sen tehosteet rikosoikeudenkäynnissä : case: Espoon käräjäoikeus
Seppälä, Anna (2013)
Seppälä, Anna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304023847
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304023847
Tiivistelmä
Opinnäytetyö käsittelee rikosasian asianosaisia, heidän läsnäolovelvollisuuttaan oikeudenkäynnissä ja tarvittavia toimenpiteitä heidän paikallaolonsa toteuttamiseksi. Työn tutkivan osuuden case-kohteena on Espoon käräjäoikeus, jonka näkökulmasta tarkastellaan asianosaisten läsnäoloon liittyviä ongelmia.
Asianosaisten, erityisesti vastaajien, aiheettomat poissaolot ja haastamisvaikeudet aiheuttavat pääkäsittelyjen peruuntumisia ja voivat pitkittää prosessia merkittävästi. Tämä liittyy Suomessa tunnettuun ongelmaan eli oikeudenkäyntien pitkiin kestoihin, josta Euroopan Ihmisoikeustuomioistuin on antanut useita langettavia ratkaisuja.
Poissaolotilanteiden varalle laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa ja pakkokeinolaki tarjoavat tuomioistuimelle käytettäväksi erilaisia tehosteita ja pakkokeinoja, joilla pyritään varmistamaan asianosaisten paikallaolo pääkäsittelyssä. Näitä ovat esimerkiksi uhkasakko ja suoraan istuntoon noutaminen.
Opinnäytetyössä tarkastelen aluksi ongelmaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen näkökulmasta. Sen jälkeen käsittelen lakien ja oikeuskirjallisuuden valossa asianosaisaseman määräytymistä rikosoikeudenkäynnissä, asianosaisten läsnäolovelvollisuutta oikeudenkäynnissä ja tarvittavia tehosteita ja pakkokeinoja läsnäolovelvollisuuden toteuttamiseksi.
Tutkivassa osassa tuon esiin Espoon käräjäoikeuden tilastojen ja kahden kuukauden tarkemman otannan perusteella, kuinka asianosaisten läsnäolovelvollisuus on vaikuttanut rikosistuntojen toteutumiseen sekä heidän poissaoloihin liittyviä ongelmia ja mihin toimiin poissaolotilanteissa on ryhdytty. Lopun yhteenvedossa esitän tutkimuksesta tehdyt päätelmät ja pohdinnat, arvion opinnäytetyön onnistumisesta sekä johtopäätökset.
Asianosaisten, erityisesti vastaajien, aiheettomat poissaolot ja haastamisvaikeudet aiheuttavat pääkäsittelyjen peruuntumisia ja voivat pitkittää prosessia merkittävästi. Tämä liittyy Suomessa tunnettuun ongelmaan eli oikeudenkäyntien pitkiin kestoihin, josta Euroopan Ihmisoikeustuomioistuin on antanut useita langettavia ratkaisuja.
Poissaolotilanteiden varalle laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa ja pakkokeinolaki tarjoavat tuomioistuimelle käytettäväksi erilaisia tehosteita ja pakkokeinoja, joilla pyritään varmistamaan asianosaisten paikallaolo pääkäsittelyssä. Näitä ovat esimerkiksi uhkasakko ja suoraan istuntoon noutaminen.
Opinnäytetyössä tarkastelen aluksi ongelmaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen näkökulmasta. Sen jälkeen käsittelen lakien ja oikeuskirjallisuuden valossa asianosaisaseman määräytymistä rikosoikeudenkäynnissä, asianosaisten läsnäolovelvollisuutta oikeudenkäynnissä ja tarvittavia tehosteita ja pakkokeinoja läsnäolovelvollisuuden toteuttamiseksi.
Tutkivassa osassa tuon esiin Espoon käräjäoikeuden tilastojen ja kahden kuukauden tarkemman otannan perusteella, kuinka asianosaisten läsnäolovelvollisuus on vaikuttanut rikosistuntojen toteutumiseen sekä heidän poissaoloihin liittyviä ongelmia ja mihin toimiin poissaolotilanteissa on ryhdytty. Lopun yhteenvedossa esitän tutkimuksesta tehdyt päätelmät ja pohdinnat, arvion opinnäytetyön onnistumisesta sekä johtopäätökset.