Ensimmäiseen lonkkaproteesileikkaukseen jonottavan potilaan jonotuksenaikaisen kivun kartoittaminen
Palho, Elisa (2009)
Palho, Elisa
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912047115
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912047115
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on osa HYKS- sairaanhoitoalueen operatiivisen tulosyksikön ja Laurea- ammatti-korkeakoulun hoitotyön laadunkehittämishanketta vuosille 2007- 2012. Projekti on osa Peijaksen sairaalan ala-hanketta ja hankkeen tarkoituksena on kehittää perioperatiivisen potilaan kivunhoitotyötä Peijaksen sairaalassa. Opinnäytetyö kuuluu lonkkaproteesipotilaiden kivun hoitotyön kehittämishankkeeseen. Projektin lähtökohtana on selvittää potilaiden jonotuksen aikana kokemaa kipua sekä sen vaikutuksia heidän elämänlaatuunsa.
Opinnäytetyön projektiryhmään kuuluivat kirurgian poliklinikan sairaanhoitaja, sairaalan ki-puhoitajat sekä osaston K3 sairaanhoitaja ja apulaisosastonhoitaja. Projektiryhmä oli koko projektin ajan yhteydessä sähköpostitse ja projektin sisältöä kehitettiin projektikokouksissa esitettyjen kehittämisehdotusten perusteella.
Opinnäytetyö toteutettiin potilaskyselynä Peijaksen sairaalan osaston K3 lonkkaproteesileik-kaukseen jonottaville potilaille. Kohderyhmänä olivat primaarileikkaukseen tulevat potilaat. Kysely toteutettiin kirjekyselynä postitse ja vastaukset palautettiin sairaalaan tullessa. Kyse-lykaavake sisälsi strukturoituja sekä puolistrukturoituja kysymyksiä. Kysely lähetettiin kaikille heinä- lokakuussa 2009 leikattaville osaston K3 potilaille, jotka olivat tulossa primaarilonkka-leikkaukseen.
Kyselylomakkeita jaettiin potilaille yhteensä 49 kappaletta, joista 39 palautui. Kyselylomakkeiden kokonaisvastausprosentti oli 80 %. Kyselytutkimuksen tulokset analysoitiin tilastollisesti ’SPSS 16.0 for Windows’ -tilasto-ohjelman avulla kuvailevan tilastotieteen menetelmin.
Kyselyn tuloksena oli, että vain puolet vastaajista oli käynyt lääkärin vastaanotolla jonotusaikana. Suurin osa vastaajista ei saanut säännöllistä tai tilapäistä kotiapua. Yleensä apua saatiin omaiselta tai kunnalta. Myös fysioterapia oli vähän käytettyä. Liikkumista mitattiin Tuomisen suomentamalla Harris Hip Score- mittarilla. Lonkkavaivalla ja kivulla oli merkittävä vaikutus vastaajien liikkumiseen ja päivittäisiin toimintoihin.
Vastaajien kokema kipu oli vaikeaa tai kohtalaista ja suurimmalla osalla kipu esiintyi kävellessä tai se oli jatkuvaa. Kipulääkkeistä eniten käytettiin tulehduskipulääkkeitä, parasetamolia ja mietoja opiaatteja. Kipulääkkeiden lisäksi kipua lievitettiin kylmägeelillä ja voimistelemalla. Vastaajat kärsivät myös uniongelmista jonotusaikana.
Potilaiden elämänlaatua tulisi pyrkiä parantamaan jonotusaikana ja heidän pitäisi saada enemmän ohjausta jo leikkausjonoon laitettaessa. Potilaat saattaisivat hyötyä myös tarkemmasta seurannasta ja tuesta jonotusaikana.
Opinnäytetyön projektiryhmään kuuluivat kirurgian poliklinikan sairaanhoitaja, sairaalan ki-puhoitajat sekä osaston K3 sairaanhoitaja ja apulaisosastonhoitaja. Projektiryhmä oli koko projektin ajan yhteydessä sähköpostitse ja projektin sisältöä kehitettiin projektikokouksissa esitettyjen kehittämisehdotusten perusteella.
Opinnäytetyö toteutettiin potilaskyselynä Peijaksen sairaalan osaston K3 lonkkaproteesileik-kaukseen jonottaville potilaille. Kohderyhmänä olivat primaarileikkaukseen tulevat potilaat. Kysely toteutettiin kirjekyselynä postitse ja vastaukset palautettiin sairaalaan tullessa. Kyse-lykaavake sisälsi strukturoituja sekä puolistrukturoituja kysymyksiä. Kysely lähetettiin kaikille heinä- lokakuussa 2009 leikattaville osaston K3 potilaille, jotka olivat tulossa primaarilonkka-leikkaukseen.
Kyselylomakkeita jaettiin potilaille yhteensä 49 kappaletta, joista 39 palautui. Kyselylomakkeiden kokonaisvastausprosentti oli 80 %. Kyselytutkimuksen tulokset analysoitiin tilastollisesti ’SPSS 16.0 for Windows’ -tilasto-ohjelman avulla kuvailevan tilastotieteen menetelmin.
Kyselyn tuloksena oli, että vain puolet vastaajista oli käynyt lääkärin vastaanotolla jonotusaikana. Suurin osa vastaajista ei saanut säännöllistä tai tilapäistä kotiapua. Yleensä apua saatiin omaiselta tai kunnalta. Myös fysioterapia oli vähän käytettyä. Liikkumista mitattiin Tuomisen suomentamalla Harris Hip Score- mittarilla. Lonkkavaivalla ja kivulla oli merkittävä vaikutus vastaajien liikkumiseen ja päivittäisiin toimintoihin.
Vastaajien kokema kipu oli vaikeaa tai kohtalaista ja suurimmalla osalla kipu esiintyi kävellessä tai se oli jatkuvaa. Kipulääkkeistä eniten käytettiin tulehduskipulääkkeitä, parasetamolia ja mietoja opiaatteja. Kipulääkkeiden lisäksi kipua lievitettiin kylmägeelillä ja voimistelemalla. Vastaajat kärsivät myös uniongelmista jonotusaikana.
Potilaiden elämänlaatua tulisi pyrkiä parantamaan jonotusaikana ja heidän pitäisi saada enemmän ohjausta jo leikkausjonoon laitettaessa. Potilaat saattaisivat hyötyä myös tarkemmasta seurannasta ja tuesta jonotusaikana.