Turvallisesti kotiin -tarkistuslista sairaalasta kotiuttamisen tueksi
Anttonen, Tiina; Marjakangas, Anne; Nerg, Suvi; Palviainen, Kati (2013)
Anttonen, Tiina
Marjakangas, Anne
Nerg, Suvi
Palviainen, Kati
Saimaan ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304244999
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304244999
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata kotiuttamisen kehittämisprosessi ja tuottaa kotiuttamisen laatukriteerit tarkistuslistan muotoon. Tutkimukseen osallistuivat Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin sisätautien vuodeosaston A2 hoitohenkilökunta, osastolta A2 kotiutuneet potilaat ja heidän omaisensa sekä Parikkalan ja Armilan osaston 5 vuodeosastojen hoitohenkilökunta.
Tutkimustehtävinä oli selvittää potilaiden kokemuksia kotiutumisesta sisätautien vuodeosastolta A2 ja onnistuneen jatkohoitoon siirtymisen edellytykset vastaanottavan osaston hoitohenkilökunnan mielestä. Lisäksi selvitettiin onnistuneen kotiuttamisen edellytykset sisätautien vuodeosaston hoitohenkilökunnan kokemana potilaan kotiutuessa kotiin tai siirtyessä jatkohoitoon. Tutkimus toteutettiin nelivaiheisena toimintatutkimuksena vuosina 2012-2013.
Toimintatutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa suoritettiin puolistrukturoitu kysely sydänpotilaan ensitietokurssille osallistuneille potilaille ja heidän omaisilleen. Kyselyllä pyrittiin selvittämään potilaiden kokemuksia kotiutumistilanteessa saadusta ohjauksesta. Tuloksista nousi esiin kehittämiskohteita. Potilaat toivoivat enemmän aikaa kotiuttamiseen sekä selkeämpää ohjeistusta. Toisessa vaiheessa kartoitettiin jatkohoito-osastojen hoitohenkilökunnan kokemuksia onnistuneesta jatkohoitoon siirtymisestä sähköisellä kyselyllä. Tuloksissa korostuivat kirjaamisen tärkeys, selkeys ja ajantasaisuus.
Kolmannessa vaiheessa pidettiin kehittämisiltapäivät osasto A2:n hoitohenkilökunnalle. Niissä keskityttiin oman työn kehittämiseen valmiiden aihealueiden pohjalta Learning Cafe –menetelmää mukaillen. Tuotoksista koottiin kotiuttamisen tarkistuslista, jonka pilotointi aloitettiin kesäkuussa 2012 osastolla A2. Toimintatutkimuksen viimeisessä vaiheessa oli osasto A2:n hoitohenkilökunnalle sähköinen kysely tarkistuslistan käyttökokemuksista. Tuloksissa ilmeni, että kehittämistyötä arvostettiin ja potilaiden turvallinen kotiutuminen koettiin tärkeäksi. Käytännön kehittämistyö oli aktiivisempaa kuin sähköiseen kyselyyn vastaaminen, jossa pyydettiin arvioimaan tarkistuslistan hyödynnettävyyttä.
Tutkimustehtävinä oli selvittää potilaiden kokemuksia kotiutumisesta sisätautien vuodeosastolta A2 ja onnistuneen jatkohoitoon siirtymisen edellytykset vastaanottavan osaston hoitohenkilökunnan mielestä. Lisäksi selvitettiin onnistuneen kotiuttamisen edellytykset sisätautien vuodeosaston hoitohenkilökunnan kokemana potilaan kotiutuessa kotiin tai siirtyessä jatkohoitoon. Tutkimus toteutettiin nelivaiheisena toimintatutkimuksena vuosina 2012-2013.
Toimintatutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa suoritettiin puolistrukturoitu kysely sydänpotilaan ensitietokurssille osallistuneille potilaille ja heidän omaisilleen. Kyselyllä pyrittiin selvittämään potilaiden kokemuksia kotiutumistilanteessa saadusta ohjauksesta. Tuloksista nousi esiin kehittämiskohteita. Potilaat toivoivat enemmän aikaa kotiuttamiseen sekä selkeämpää ohjeistusta. Toisessa vaiheessa kartoitettiin jatkohoito-osastojen hoitohenkilökunnan kokemuksia onnistuneesta jatkohoitoon siirtymisestä sähköisellä kyselyllä. Tuloksissa korostuivat kirjaamisen tärkeys, selkeys ja ajantasaisuus.
Kolmannessa vaiheessa pidettiin kehittämisiltapäivät osasto A2:n hoitohenkilökunnalle. Niissä keskityttiin oman työn kehittämiseen valmiiden aihealueiden pohjalta Learning Cafe –menetelmää mukaillen. Tuotoksista koottiin kotiuttamisen tarkistuslista, jonka pilotointi aloitettiin kesäkuussa 2012 osastolla A2. Toimintatutkimuksen viimeisessä vaiheessa oli osasto A2:n hoitohenkilökunnalle sähköinen kysely tarkistuslistan käyttökokemuksista. Tuloksissa ilmeni, että kehittämistyötä arvostettiin ja potilaiden turvallinen kotiutuminen koettiin tärkeäksi. Käytännön kehittämistyö oli aktiivisempaa kuin sähköiseen kyselyyn vastaaminen, jossa pyydettiin arvioimaan tarkistuslistan hyödynnettävyyttä.