Kauppiaskadun ympäristösuunnitelma : kahden aikakauden katutilojen kehittämismahdollisuudet Turun keskustassa

Abstract

Taustoitukseksi käsittelen Turun ruutukaavakeskustan vaiheita vuoden 1828 suurpalosta nykypäivään. Palon ja sitä seuranneen empirekaupungin rakentumisenohella toinen merkittävä muutosvaihe kaupungin kehityksessä oli 1950-luvulta alkanut noin parinkymmenen vuoden mittainen ajanjakso. Tuolloin kaupunkia muokattiin pitkälti autoistumisen ehdoilla modernistiseen, katutilaa rikkovaan suuntaan. Työni tavoitteena on laatia ympäristösuunnitelma Kauppiaskadulle. Katu käsittää kuuden korttelin matkan turkulaisten kaupunkiolohuoneesta, jokirannasta, Läntiselle Pitkäkadulle saakka. Suunnittelutyön sisällöllisenä tavoitteena on löytää keinoja yhdistää kahden edellä mainitun aikakauden tuottamat katukuvalliset ja -tilalliset olosuhteet esteettisesti laadukkaaksi, kutsuvaksi ja toimivaksi, nykyajan tarpeita palvelevaksi kokonaisuudeksi.

As background I will discuss the phases of Turku grid plan since the great fire of 1827 untill our days. There were two significant metamorfoses in Turku. The first was the great fire and the grid plan that followed which totally transformed the structure of the burnt medieval city. The other phase lasted about 20 years starting from the 1950´s. During that era the city and its streetscape was transformed into a modernistic one. The human scale was given up for the benefit of booming car traffic. The objective of my study is to create a new milieu design to Kauppiaskatu street. The street includes six city blocks from the riverbank, the most popular public space in the city, all the way to the Läntinen Pitkäkatu street. The substantial objective of my design is to find ways to combine the present urban circumstances of those two eras, into an aesthetically pleasing, inviting and well functioning public space meeting contemporary needs.