Login: Javascript is not enabled for your web browser. Please use the non-Javascript Login.

Näyteputken vajaatäytön vaikutus alaniiniaminotransferaasin ja aspartaattiaminotransferaasin pitoisuuteen
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
  • Bioanalytiikan koulutusohjelma
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
  • Bioanalytiikan koulutusohjelma
  • Näytä viite

Näyteputken vajaatäytön vaikutus alaniiniaminotransferaasin ja aspartaattiaminotransferaasin pitoisuuteen

Leskinen, Sari (2013)

 
 
Tweet Tiedostoon pääsyä rajoitettu
 
Tiedostoon pääsyä rajoitettu
Avaa tiedosto
Leskinen_Sari.pdf (723.0Kt)
Lataukset: 


Leskinen, Sari
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2013
All rights reserved
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304295508
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa selvitettiin, onko verinäyteputken vajaatäytöllä vaikutusta alaniiniaminotransferaasin (ALAT) ja aspartaattiaminotransferaasin (ASAT) pitoisuuteen. Vakuumisysteemiä käytettäessä näyteputki täyttyy itsestään tiettyyn näytemäärään asti. Joskus erilaisista verinäytteenottoon liittyvistä seikoista johtuen näyteputki ei täyty kokonaan (putkessa olevaan merkkiviivaan asti). Tällöin näyteputkeen jää alipainetta, joka aiheuttaa punasolujen hajoamista eli hemolyysiä. Erityisesti ASAT:n määritys kärsii hemolyysistä, sillä punasoluista vapautunut ASAT nostaa virheellisesti analyysituloksia.

Tutkimuksen menetelmä oli kvantitatiivinen. Aineisto kerättiin 13.-15.11.2012 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun (nykyisin Karelia-ammattikorkeakoulu) bioanalytiikan koulutusohjelman laboratoriossa. Otoskoko oli 14. Vapaaehtoisilta henkilöiltä otettiin kaksi verinäyteputkea, joista toisen annettiin täyttyä normaalisti ja toinen jätettiin vajaaksi. Jokaisesta verinäyteputkesta analysoitiin ALAT ja ASAT. Lisäksi näytteiden plasman hemolysoitumisaste arvioitiin silmämääräisesti.

Näyteputkien vajaaksijättämisellä ei ollut ALAT:n ja ASAT:n pitoisuuksiin merkittävää vaikutusta. Yli puolet vajaaksijätetyistä näytteistä havaittiin vertailunäytettä enemmän hemolysoituneiksi.

Jatkotutkimusaihe on näyteputkien vajaatäytön vaikutus muiden analyyttien pitoisuuksiin ALAT:n ja ASAT:n lisäksi.
 
Kokoelmat
  • Bioanalytiikan koulutusohjelma
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus