Arvoa peruskoululaisille : kouluruokailua ja – siivousta kehittämässä Orimattilassa palvelumuotoilun keinoin

Abstract

Kehittämistehtävän lähtökohtana on tilanne, jossa Orimattilan kaupungin ruoka- ja siivouspalveluiden palvelutuotantoa uudelleen organisoidaan, ruoanvalmistusta keskitetään ja työtehtäviä yhdistetään. Muutoksen tavoitteena ovat entistä paremmat palvelut kuntalaisten tarpeeseen, jolloin ne mm. tuottavat hyvinvointia ja asiakas- sekä sidosryhmäyhteistyö toimivat. Lähtötilanteessa palveluntuottajan toimintatapaa kuvaa tuotanto- ja kasvatuslähtöisyys, ei arvoajattelu.

Kehittämistehtävän tavoite on selvittää, miten arvon tuottamista edistetään peruskoulussa, kun ruoka- ja siivouspalvelujen palvelutuotantoa muutetaan. Kehittä-mistehtävässä tarkastellaan peruskoulua palveluympäristönä ja innovaatioantropologian mukaan arvon luontia ihmislähtöisellä otteella. Työssä on yhdistetty erilaisia lähestymistapoja mm. antropologiaa ja palvelumuotoilua, jossa hyödynnetään etnografiaa, havainnointia ja visuaalisuutta. Aineisto on hankittu siivoojana osallistuvalla havainnoinnilla sekä yhteissuunnittelun ja kokeilevan innovaatioprosessin avulla.

Aineistosta ilmeni, että arvokeskustelua eri toimijoiden välillä tarvitaan ja omia ennakkoluuloja sekä alan rutiineja on haastettava. Koululaiset suhtautuvat siivoojaan erityisesti, koulu oli järjestäytynyt toimintaympäristö ja opinnäytetyöntekijä palveluntuottajana suhtautui passiivisesti lapsiin. Kuntalaiset puolestaan toivoivat, että koululaisia opetetaan kunnioittamaan ja arvostamaan erilaisia asioita. Kehittämistyön tuloksena esitetään ”Kasvatuksellinen kulutusjuhla” –konseptikuva, joka kuvaa palvelumuotoilun keinoin uutta arvoa tuottava toimintatapaa. Siinä kasvattajuutta ja kuluttajuutta tulkitaan niin, että kasvatukselliset tavoitteet mahdollistuvat, kun ymmärrämme arvon luonnin systeemiä. Koululaisten tarpeet on nostettava keskiöön sekä sovitettava yhteen lasten ja aikuisten arvostuksia ja pyrkimyksiä. Arvoa voi syntyä ja lapset arvostaa, jos toiminta sopii koululaisille ja siitä syntyy heille merkityksellinen kokemus. On tuettava erilaisia tapoja, joilla koululaiset saadaan tuottamaan tietoa siitä, minkälaista toimintaa he arvostavat.

The starting point of this development task is the situation in which the meal and cleaning services of Orimattila are being restructured, production of food is being centralized and work tasks are being combined. The goal of this change is to provide better services which meet the needs of the residents, so that the services that are produced work for the welfare of both the customer and other stakeholders. The current approach of the service provider can be described as production and educational orientation, and not as a mind set of value-added.

The goal of this development task is to find out how value is added in the primary school, when food and cleaning service productions are changed. In the development task, the primary school is investigated as a service environment and value creation with a human oriented approach according to innovative anthropology. In this work different approaches are combined, such as anthropology and service design, in which ethnography, observation and visualization is utilized. The material is acquired by the writer of this thesis who works as a cleaner with the help of co-design and experimental innovation process.

The material showed that a discussion on values between different stakeholders is needed and preconception and routines need to be challenged. Students have a special relationship to cleaners, a primary school is an organized environment and the writer of this thesis, as a service provider, dealt with students passively. The residents of the community wanted students to be taught to respect and appreciate different things. As result of this work, the concept of "educational consumerism" is introduced, which describes a new working model that adds value with the help of service design. In this model, education and consumerism are interpreted so that parental goals are met, if the system of value adding is understood. The needs of students need to be central and combined with the valuation and aspiration of both children and adults. If a function is suitable for students and it creates meaningful experience for them, value can be created and students will appreciate it. Different ways need to be supported to help the students produce information about the functions that they appreciate.