Potilaslähtöisen hoidon ja kuntoutuksen suunnittelun kirjaamisen kehittäminen Espoon sairaalan osasto 2 D:n kanssa
Rudnäs, Anne; Håkans, Tarja (2009)
Rudnäs, Anne
Håkans, Tarja
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912077193
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912077193
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää potilaslähtöisen hoidon ja kuntoutuksen suunnittelun kirjaamista Espoon sairaalan osasto 2 D:llä. Opinnäytetyö toteutettiin Lohjan Laurean ammattikorkeakoulun ja Espoon sairaalan osasto 2 D:n kanssa yhteistyönä. Työyhteisöstä kaksi sairaanhoitajaa ja kaksi hoitotyönopiskelijaa Laureasta muodostivat työryhmän, jonka tarkoituksena oli tukea työyhteisöä kehittämistyössä.
Opinnäytetyö kuuluu Espoon kirjaamisen kehittämisprojektiin, jossa mukana on kuusi vuodeosastoa ja kotisairaala. Projektin tarkoituksena on kehittää rakenteisen kirjaamisen osaamista työyhteisössä sekä heidän toiminnan muuttaminen hoitotyön kirjaamisessa. Espoon kirjaamisen kehittämisprojektia ohjaa valtakunnallinen eNNi-hanke. Hankken tavoitteena on tuottaa hoitotyön kirjaamisesta uutta tietoa ja osaamista sekä viedä ne käytäntöön. Hanke toteutetaan yhteistyössä ammattikorkeakoulujen hoitotyön opiskelijoiden sekä opettajien ja terveydenhuollon organisaatioiden kanssa.
Kehittämistyön menetelmänä käytettiin juurruttamista. Juurruttaminen on yhteisöllinen oppimisprosessi, joka etenee tiedonkäsittelyn vaiheiden mukaisesti. Nykytilanne kartoitettiin haastattelun avulla. Hiljainen tieto tuotiin näkyväksi ja uusinta teoreettista tietoa hyödyntäen muodostettiin uusi toimintamalli juurtumaan osaksi työyhteisön päivittäistä tapaa toimia. Juurruttamisen menetelmän avulla pyrimme sitouttamaan koko työyhteisön mukaan kehittämään osaston toimintaa rakenteellisen kirjaamisen osalta.
Oppimisprosessin tuloksena syntyi uusi toimintatapa potilaslähtöisen hoidon ja kuntoutuksen suunnittelun kirjaamisesta. Toimintatapa sisältää potilaslähtöisen hoidon ja kuntoutuksen ja edellyttää potilaan sitoutumista/sitouttamista hoitoonsa. Päivittäinen hoitotyön kirjaaminen on potilaslähtöistä ja arvioivaa ja on osa tulevaisuudessa toteutuvaa sähköistä hoitotyön rakenteista kirjaamista kansallisen mallin mukaan.
Työyhteisö arvioi kehittämistoimintaa, työryhmän työskentelyä ja uutta toimintatapaa. Vastauksista tuli esille, että tarvitaan vielä harjoitusta ja aikaa kirjaamisen sujuvuudelle. Työyhteisö jatkaa kehittämistyötä sitouttamalla henkilökuntaa kirjaamisen kehittämiseen, jonka tulisi olla arvioivaa, kuvailevaa ja potilaslähtöistä. Tätä kehittämistyötä toteutetaan osastokokousten, case esimerkkien avulla ja avoimella keskustelulla.
Opinnäytetyö kuuluu Espoon kirjaamisen kehittämisprojektiin, jossa mukana on kuusi vuodeosastoa ja kotisairaala. Projektin tarkoituksena on kehittää rakenteisen kirjaamisen osaamista työyhteisössä sekä heidän toiminnan muuttaminen hoitotyön kirjaamisessa. Espoon kirjaamisen kehittämisprojektia ohjaa valtakunnallinen eNNi-hanke. Hankken tavoitteena on tuottaa hoitotyön kirjaamisesta uutta tietoa ja osaamista sekä viedä ne käytäntöön. Hanke toteutetaan yhteistyössä ammattikorkeakoulujen hoitotyön opiskelijoiden sekä opettajien ja terveydenhuollon organisaatioiden kanssa.
Kehittämistyön menetelmänä käytettiin juurruttamista. Juurruttaminen on yhteisöllinen oppimisprosessi, joka etenee tiedonkäsittelyn vaiheiden mukaisesti. Nykytilanne kartoitettiin haastattelun avulla. Hiljainen tieto tuotiin näkyväksi ja uusinta teoreettista tietoa hyödyntäen muodostettiin uusi toimintamalli juurtumaan osaksi työyhteisön päivittäistä tapaa toimia. Juurruttamisen menetelmän avulla pyrimme sitouttamaan koko työyhteisön mukaan kehittämään osaston toimintaa rakenteellisen kirjaamisen osalta.
Oppimisprosessin tuloksena syntyi uusi toimintatapa potilaslähtöisen hoidon ja kuntoutuksen suunnittelun kirjaamisesta. Toimintatapa sisältää potilaslähtöisen hoidon ja kuntoutuksen ja edellyttää potilaan sitoutumista/sitouttamista hoitoonsa. Päivittäinen hoitotyön kirjaaminen on potilaslähtöistä ja arvioivaa ja on osa tulevaisuudessa toteutuvaa sähköistä hoitotyön rakenteista kirjaamista kansallisen mallin mukaan.
Työyhteisö arvioi kehittämistoimintaa, työryhmän työskentelyä ja uutta toimintatapaa. Vastauksista tuli esille, että tarvitaan vielä harjoitusta ja aikaa kirjaamisen sujuvuudelle. Työyhteisö jatkaa kehittämistyötä sitouttamalla henkilökuntaa kirjaamisen kehittämiseen, jonka tulisi olla arvioivaa, kuvailevaa ja potilaslähtöistä. Tätä kehittämistyötä toteutetaan osastokokousten, case esimerkkien avulla ja avoimella keskustelulla.