Ryhmäytymisprosessi ja siihen vaikuttavat tekijät Lastensuojeluyksikkö X:ssä
Lenruth, Margareetta; Kalinainen, Emma (2009)
Lenruth, Margareetta
Kalinainen, Emma
Saimaan ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912077195
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912077195
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata sitä, miten asiakkaiden ryhmäytymisprosessi eteni eräässä vasta perustetussa lastensuojeluyksikössä. Lastensuojeluyksiköstä käytettiin nimeä Lastensuojeluyksikkö X ja myös asiakkaiden nimet on muutettu heidän yksityisyytensä turvaamiseksi. Ryhmäytymistä pohdittiin Bruce W. Tuckmanin ryhmäytymisteorian pohjalta. Lisäksi pohdittiin sijoitustavan, lapsen persoonan, perheen sekä ohjaajan merkitystä ryhmäytymisprosessin kulkuun.
Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin osallistuvaa havainnointia. Opinnäytetyönteki¬jät tekivät projektiopintoja kyseisessä lastensuojeluyksikössä puolentoista vuoden ajan joka keskiviikko, jolloin oli mahdollista seurata yksikön kahdeksan ensimmäisen lapsen ja nuoren taloon asettumista ja ryhmäytymisprosessin alkua. Tuona aikana osallistuttiin yksikön arkeen ja suunniteltiin sekä toteutettiin toiminnallisia harjoituksia ja tekemistä erilaisille pienryhmille.
Projektiopinnot yksikössä loppuivat vuoden 2008 lopussa. Tämän jälkeen alettiin hiljalleen koota yhteen projektiopintojen aikana tehtyjä havaintoja. Keväällä 2009 kerättiin teoriatietoa aiheesta ja opinnäytetyöraportin kirjoitus alkoi toukokuussa 2009.
Ensimmäisen toimintavuoden aikana Lastensuojeluyksikkö X:n lasten ja nuorten ryhmäytyminen oli vasta päässyt alkuun. Kuitenkin monia ryhmäytymisen vaiheita tunnistettiin ja todettiin myös se, että ryhmäytymisprosessi ei aina kulje vaihe vaiheelta eteenpäin. Lapsen persoonalla ja lähtökohdilla on suuri merkitys siihen, miten hän käyttäytyy ryhmässä. Myös lapsen sijoitustapa on merkittävässä roolissa. Kun ryhmä on vielä uusi, ryhmän ohjaajan rooli on ensisijaisen tärkeä.
Jatkotutkimusaiheena tätä samaa ryhmää voisi havainnoida uudestaan esimerkiksi vuoden kuluttua. Tällöin saataisiin lisää tietoa siitä, miten ryhmäytyminen on mennyt eteenpäin. Toinen jatkotutkimusaihe olisi tutkia jonkin yksikön työntekijöiden ryhmäytymistä sekä sitä, miten työntekijöiden keskinäiset välit vaikuttavat asiakkaisiin ja työssäjaksamiseen.
Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin osallistuvaa havainnointia. Opinnäytetyönteki¬jät tekivät projektiopintoja kyseisessä lastensuojeluyksikössä puolentoista vuoden ajan joka keskiviikko, jolloin oli mahdollista seurata yksikön kahdeksan ensimmäisen lapsen ja nuoren taloon asettumista ja ryhmäytymisprosessin alkua. Tuona aikana osallistuttiin yksikön arkeen ja suunniteltiin sekä toteutettiin toiminnallisia harjoituksia ja tekemistä erilaisille pienryhmille.
Projektiopinnot yksikössä loppuivat vuoden 2008 lopussa. Tämän jälkeen alettiin hiljalleen koota yhteen projektiopintojen aikana tehtyjä havaintoja. Keväällä 2009 kerättiin teoriatietoa aiheesta ja opinnäytetyöraportin kirjoitus alkoi toukokuussa 2009.
Ensimmäisen toimintavuoden aikana Lastensuojeluyksikkö X:n lasten ja nuorten ryhmäytyminen oli vasta päässyt alkuun. Kuitenkin monia ryhmäytymisen vaiheita tunnistettiin ja todettiin myös se, että ryhmäytymisprosessi ei aina kulje vaihe vaiheelta eteenpäin. Lapsen persoonalla ja lähtökohdilla on suuri merkitys siihen, miten hän käyttäytyy ryhmässä. Myös lapsen sijoitustapa on merkittävässä roolissa. Kun ryhmä on vielä uusi, ryhmän ohjaajan rooli on ensisijaisen tärkeä.
Jatkotutkimusaiheena tätä samaa ryhmää voisi havainnoida uudestaan esimerkiksi vuoden kuluttua. Tällöin saataisiin lisää tietoa siitä, miten ryhmäytyminen on mennyt eteenpäin. Toinen jatkotutkimusaihe olisi tutkia jonkin yksikön työntekijöiden ryhmäytymistä sekä sitä, miten työntekijöiden keskinäiset välit vaikuttavat asiakkaisiin ja työssäjaksamiseen.