Selvitys kosteusvauriomikrobien ja niiden aineenvaihduntatuotteiden näytteenotto- ja analysointimenetelmistä
Perchtold, Adelheid (2013)
Perchtold, Adelheid
Lahden ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305036029
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305036029
Tiivistelmä
Sisätiloissa esiintyvät kosteusvauriomikrobit ja niiden sisäilmaan tuottamat myrkylliset aineenvaihduntatuotteet ovat muodostumassa merkittäväksi kansanterveydelliseksi ja -taloudelliseksi ongelmaksi. Alaan liittyvää tutkimustietoa on jo kohtuullisesti saatavilla, mutta tieto on hajanaista eikä tunnu saavuttaneen käytännön tason toimijoita riittävän tehokkaasti.
Tämän työn tarkoitus oli koota, järjestää ja analysoida hajanaista tietoa kosteusvauriomikrobien ja niiden aineenvaihduntatuotteiden näytteenotto- ja analysointimenetelmistä pyrkien samalla osoittamaan tärkeimmät kehitystyötä vaativat alueet kosteusvauriomikrobitutkimuksessa.
Tutkimusmenetelmä oli alaan liittyvän kirjallisuuden ja tieteellisten artikkelien analysointi. Analyysin perustaksi hankittiin tarvittavaa peruskirjallisuutta. Osittain tukeuduttiin myös eri kirjastoista löytyneisiin kirjallisuuslähteisiin, ja eräitä työn kannalta keskeisiä kirjoja antoi käyttöön Ramboll Finland Oy. Lisäksi työssä käytettiin verkkotietokannoista saatuja tieteellisiä artikkeleita. Tutkimustyö oli lähinnä lukemisen avulla hankitun tiedon vertailua ja yhdistelyä. Asiaan liittyvää ajankohtaista yhteiskunnallista keskustelua seurattiin aktiivisesti.
Työn tuloksena tässä opinnäytetyössä esitellään keskeisimmät käytössä olevat aiheeseen liittyvät näytteenotto- ja analysointimenetelmät sekä osoitetaan asiaan liittyviin käytäntöihin liittyviä ongelmia.
Alaan liittyvän teknologian kehittäminen on keskeistä. On tärkeää onnistua kehittämään kompakteja ja kohtuuhintaisia sisäilmaa jatkuvasti monitoroivia laitteita sekä kenttäolosuhteissa toimivia sisäilman laadun tutkimusmenetelmiä. Olemassa olevaa tietoa tulisi kyetä hyödyntämään siten, että saataisiin luotua vakiintuneet ja ihmisten terveyden turvaavat raja-arvot sisäilman mikrobitoksiinien pitoisuuksille.
Jotta kosteusvaurioihin liittyvä epätietoisuus ja käytäntöjen vaihtelevuus pystytään poistamaan, tarvitaan lisää tutkimusta ja toimivia yhteiskunnallisia käytäntöjä saavutettujen tutkimustulosten hyödyntämiseksi käytännön neuvonta-, korjaus- ja hoitotyössä.
Tämän työn tarkoitus oli koota, järjestää ja analysoida hajanaista tietoa kosteusvauriomikrobien ja niiden aineenvaihduntatuotteiden näytteenotto- ja analysointimenetelmistä pyrkien samalla osoittamaan tärkeimmät kehitystyötä vaativat alueet kosteusvauriomikrobitutkimuksessa.
Tutkimusmenetelmä oli alaan liittyvän kirjallisuuden ja tieteellisten artikkelien analysointi. Analyysin perustaksi hankittiin tarvittavaa peruskirjallisuutta. Osittain tukeuduttiin myös eri kirjastoista löytyneisiin kirjallisuuslähteisiin, ja eräitä työn kannalta keskeisiä kirjoja antoi käyttöön Ramboll Finland Oy. Lisäksi työssä käytettiin verkkotietokannoista saatuja tieteellisiä artikkeleita. Tutkimustyö oli lähinnä lukemisen avulla hankitun tiedon vertailua ja yhdistelyä. Asiaan liittyvää ajankohtaista yhteiskunnallista keskustelua seurattiin aktiivisesti.
Työn tuloksena tässä opinnäytetyössä esitellään keskeisimmät käytössä olevat aiheeseen liittyvät näytteenotto- ja analysointimenetelmät sekä osoitetaan asiaan liittyviin käytäntöihin liittyviä ongelmia.
Alaan liittyvän teknologian kehittäminen on keskeistä. On tärkeää onnistua kehittämään kompakteja ja kohtuuhintaisia sisäilmaa jatkuvasti monitoroivia laitteita sekä kenttäolosuhteissa toimivia sisäilman laadun tutkimusmenetelmiä. Olemassa olevaa tietoa tulisi kyetä hyödyntämään siten, että saataisiin luotua vakiintuneet ja ihmisten terveyden turvaavat raja-arvot sisäilman mikrobitoksiinien pitoisuuksille.
Jotta kosteusvaurioihin liittyvä epätietoisuus ja käytäntöjen vaihtelevuus pystytään poistamaan, tarvitaan lisää tutkimusta ja toimivia yhteiskunnallisia käytäntöjä saavutettujen tutkimustulosten hyödyntämiseksi käytännön neuvonta-, korjaus- ja hoitotyössä.