Lapsen omaehtoisen leikin toteutuminen päiväkodissa

Abstract

Tässä opinnäytetyössä perehdytään lasten omaehtoiseen leikkiin. Omaehtoisen leikin tutkiminen toteutettiin havainnoimalla lasten leikkiä eräässä kymenlaaksolaisessa päiväkodissa 3−5-vuotiaiden lasten ryhmässä. Havainnoinnit toteutettiin kahtena eri viikkona: ensimmäinen viikko vapaan havainnoinnin menetelmällä ja toinen viikko havainnointilomakkeen avulla, joka oli tehty ensimmäisen viikon huomioiden perusteella.

Havainnointien tarkoituksena oli selvittää, kuinka paljon lapset saavat leikkiä omaehtoista leikkiään päiväkodissa ja millaisia ovat leikkien sisällöt sekä niiden kestoihin ja jatkuvuuteen vaikuttavat asiat. Havainnoimalla selvitettiin myös leikkien loppumiseen johtavia syitä.

Havainnointien tuloksena saatiin selville, että lapset saavat leikkiä omaehtoista eli vapaata leikkiä kyseisellä päiväkodilla hyvin paljon. Päiväkodin henkilökunta antoi lapsille leikkiaikaa ja pystyi siirtämään myös valmiiksi suunniteltuja ohjattuja tuokioita myöhempään ajankohtaan jos leikki oli hedelmällistä. Lapset leikkivät paljon tyttö- ja poikaporukoissa mutta myös yhteisleikkejä syntyi. Lasten ikäjakauma ei vaikuttanut leikkeihin, pystyttiin leikkimään porukalla vaikka joukossa oli sekä 3- että 5-vuotiaita lapsia. Tyttöjen suosimat leikit painottuivat rooli- ja mielikuvitusleikkeihin kun taas pojat suosivat seikkailu- ja sankaruusleikkejä.

Opinnäytetyön teoreettinen perusta keskittyy siihen, mitä omaehtoinen leikki on ja miksi se on tärkeää lapsen kehityksen kannalta. Leikki vaikuttaa lapsen kognitiiviseen, motoriseen ja sosiaaliseen kehitykseen. Teoriaosiossa käsitellään myös aikuisen roolia leikkien tukijana ja niihin vaikuttajana.

The study is familiarizing with children’s spontaneous play. It was executed by ob-serving 3-5-year-old children’s play in one of the kindergartens in Kymenlaakso. Ob-servations were executed during two weeks, the first week was free observing and the second was observing with a form which was based on first week’s notices.

The purpose of observations was to clarify how much children can play their sponta-neous play in kindergarten and what are the themes of the play. As well as things which impact duration and continuation of it. Also the reasons why plays ended were observed.

The results of observations were that children can play spontaneously a lot. Personnel of kindergarten allow children play when the play was rich and they were able to relo-cate ready-made programs to later point. Children played a lot in girls’ and boys’ groups but also together. Age distribution didn’t affect to plays, children played in groups which included also younger children. Girls preferred role and imagination plays while boys preferred adventure and heroic plays.

The theoretical part concentrates on what is a spontaneous play? And why it is im-portant to children’s development. Play impacts on children’s cognitive, motoric and social development. Theoretical part concentrates also in an adult’s role on supporting the play and how they influence to the play.