Eläköityvän hyvinvoinnin turvaaminen ‎ : ‎tieto- ja palvelutarpeet sekä niiden tukeminen ‎sähköisillä ratkaisuilla

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, mitä tietoja ja palveluja eläköityvä saattaisi tarvita hyvinvointinsa tur‎vaamiseksi, sen jälkeen kun ei enää kuulu työterveyshuollon piiriin sekä miten näitä tietoja saataisiin yksilön ulottuville.‎

Hyvinvointia käsitteenä kuvattiin tässä opinnäytetyössä laajasti, koska siihen sisältyvät niin subjektiiviset (mm. ‎onnellisuus, harrastukset) kuin objektiivisetkin (mm. terveys, arjesta selviytyminen) seikat. Hyvinvointi käsittää myös ‎henkilön suhteet toisiin ihmisiin, yksilön omat kokemukset ja tarpeet vertaistuesta sekä yhteisöllisyydestä tai vastaavasti ‎syrjäytymisestä.‎

Opinnäytetyössä eläköityvän hyvinvointia kartoitettiin tekemällä satunnaisotantaan perustuva kysely Lohjan alueella ‎asuville, vuonna 1940–1953 syntyneille henkilöille. Yhteystiedot ostettiin Väestörekisterikeskukselta. Kyselylomakkeita ‎lähetettiin 1000 henkilölle postitse ja vastaajilla oli mahdollisuus vastata kyselyyn myös sähköisesti. Lomake sisälsi 17 ‎kysymystä, joista kolme oli avoimia. Lomakkeita palautui 337 kpl (n=337), joten vastausprosentti oli 33,7. ‎

Vastaajista 1/3 oli eläkkeellä, 1/3 jäämässä lähiaikoina eläkkeelle ja 1/3 myöhemmin. Vastaajista suurin osa (77,01 ‎‎%) oli naimisissa tai avoliitossa. Miesten (48,96 %) ja naisten (51,04 %) osuus vastaajista oli lähes yhtä suuri. Suurin osa ‎vastaajista koki elämänsä hallinnan ja hyvinvointinsa olevan tällä hetkellä hyvän. Tietotarpeista olennaisiksi katsottiin ‎mm. erilaiset terveystiedot ja niiden toivottiin olevan saatavissa yksityisesti esim. omaan sähköpostiosoitteeseen tai ‎paperiversiona. Yhteiskunnan tarjoamia palvelutietoja haluttiin saada myös luotettaviksi katsotuilta tahoilta (Kela ja ‎kunta) eli ns. julkisille palvelimille. Hyvinvointiyritysten tiedot haluttiin pääsääntöisesti hankkia itse. Terveysportin tms. ‎alustan käyttömahdollisuuteen suhtauduttiin positiivisesti. Tätä mahdollisuutta käyttäisi ainakin joskus yli 70 % vastaa-‎jista ja yhteisö- ja verkostopalveluja käyttäisi n. 74 %. Vertaistukimahdollisuutta sähköisessä palvelussa käyttäisi noin ‎puolet ja keskusteluaiheina olisivat niin arkielämä, terveys kuin hyvinvointikin. Sähköisen palvelun välineenä halutaan ‎käytettävän pääsääntöisesti kotitietokonetta (64,43 % kaikista vastanneista). ‎

Johtopäätöksenä voitiin todeta, että eläköitymiseen suhtaudutaan normaalina elämänvaiheena, jossa toivotaan ‎pystyttävän elämään mahdollisimman terveenä ja itsenäisesti omassa kodissa. Toisten armoille joutuminen koetaan ‎uhkana. Suurin osa omista henkilökohtaisista terveystiedoista halutaan saada vielä paperiversiona ja tiedot halutaan ‎koota itse. Kuitenkin sähköisten välineiden käytettävyyteen suhtauduttiin positiivisesti, varsinkin nuoremmissa ikä‎luokissa. Sähköposti kotona koetaan omana henkilökohtaisena tiedonvastaanottimena. ‎

Jatkotutkimusehdotukseksi nousi kyselyn teettäminen 1950–1960-luvuilla syntyneille ja eri koulutuspohjan omaavien ‎henkilöiden välisien eroavaisuuksien kartoittaminen sähköisten viestimien käytölle sekä sähköisten viestimien ‎merkityksen muuttumisen tutkiminen.‎

Securing the well-being of a retiring – the demands of the knowledge and services and supporting them with E-solutions

The purpose of this thesis was to study the knowledge and the services that a retiring person would need to protect his ‎well-being after leaving the occupational health care domain and how to get this knowledge to the reach of an ‎individual.‎

Well-being as a concept was represented widely in this thesis, because it includes both subjective (happiness, hobbies ‎etc.) and objective (health, everyday survival etc.) matters. Well-being also includes the questions of person’s ‎relationships with other people, the personal experiences of an individual, peer support and communality needs and ‎the issues of alienation.‎

In the thesis the well-being of the residents living in Lohja region, born in 1940-1953, was charted by carrying out an ‎inquiry based on a random sample. The contact information was bought from the Population Register Centre. 1000 ‎questionnaires were sent by mail to the recidents, but they had also a chance to answer the questionnaire via internet. ‎The form included 17 questions of which three were open. 337 of the forms (n=337) were returned, so the response ‎rate was 33,7. ‎

‎1/3 of the answerers were retired, 1/3 were retiring in the near future and 1/3 was to retire later. Most of the ‎answerers were married or in a relationship. The portion of the male answerers (48,96 %) was almost as big as the ‎portion of the female answerers (51,04 %). Most of the answerers saw that the control of their lives and well-being ‎was good at that moment. They saw that the essential need of information was of diverse health education and it was ‎hoped to be received privately for example as an e-mail or as a printed version. The answerers also wanted that the ‎information of the services offered by the society was received from the reliable facets (The Social Insurance ‎Institution and the municipality), from the so called public servers. They wanted to acquire the information of the ‎welfare companies by themselves. The possibility of using such platform as Terveysportti etc. was considered ‎positively. This possibility would be used at least sometimes by more than 70 % of the answerers and the community- ‎and web work services would be used approximately by 74 %. The possibility for the peer support on the E-service ‎would be used by some 50 %. The topics would be everyday life, health and well-being. As an equipment of using E-‎services was wanted in general a home computer (64,43 % of all the answerers). ‎

It was noted as a conclusion that retiring is considered as a normal event of life, in which people wish to be as healthy ‎as possible and to be able to live at home independently. It is seen as a threat to fall at other people’s mercy. Most of ‎the own, private health information is still wanted to be collected on one’s own and received as a printed version. ‎However, the opportunity to use electronic means was seen positively especially among the younger generations. E-‎mail at home is seen as an own, private information receiving set.‎

The proposition for the follow-up research is to map out the divergences in using the E-media among the people, born ‎in 1950-1960, who have various education backgrounds. In addition, the magnitude in using the E-media should be ‎investigated.‎