Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Karelia-ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Karelia-ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt
  • Näytä viite

Sinimailasen menestyminen ja talvehtiminen Pohjois-Karjalassa

Jolkkonen, Jesse (2013)

 
Avaa tiedosto
Jolkkonen_Jesse_2013_05_07.pdf (1021.Kt)
Lataukset: 


Jolkkonen, Jesse
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2013
All rights reserved
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305076930
Tiivistelmä
Luonnonmukaisessa tuotannossa pyritään omavaraisuuteen ja esimerkiksi luonnonmukaisessa tuotannossa ei käytetä kemiallisia lannoitteita tai – kasvinsuojeluaineita. Näin ollen nurmilohkoille on järkevää harkita sellaisia lajikkeita, jotka ovat omavaraisia typpilannoituksen osalta, eli nämä kasvit ovat typensitoja kasveja. Typensitojakasvit sitovat itseensä ja maahan typpeä, kasveille käyttökelpoiseen muotoon, jopa enemmän kuin ne itse tarvitsevat yhden kasvukauden aikana.

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, kuinka Yhdysvalloissa ja Euroopassa jo pitkään viljelty sinimailanen menestyisi pohjoiskarjalaisilla lohkoilla että pitkästä talvesta. Tutkimuksen aineisto kerättiin kasvukausien 2011 ja 2012 aikana Kiteen Koivikolle perustetulta koelohkolta. Kokeessa oli mukana viisi Suomeen tuotavaa sinimailaslaji-ketta; Pondus, Juurlu, Derby, Creno ja Verko. Aineistoa tutkittiin selvittämällä keskiarvoja ja hyödyntämällä varianssianalyysiä satoisuuserojen arvioinnissa.

Koelohko oli ominaisuuksiltaan sinimailasen kasvuvaatimuksien edellyttämä. Viljeltäessä pelkästään sinimailasta peltolohkolla riittävä kylvömäärä on 15 - 20 kg/ha. Luonnonmukaisissa olosuhteissa puhdistusniiton merkitys on suuri heti ensimmäisenä kasvukautena. Kaikki lajikkeet selviytyivät talvesta ja suurempi merkitys tässä kokeessa vaikutti olevan pellon muodolla ja kasvuston pituudella ennen talven tuloa. Sinimailaslajikkeiden sadoissa havaittiin eroja. Parhain kuiva-ainesato oli Creno- lajikkeella, n. 5 100 kg/ha, kun muiden lajikkeiden sadot jäävät reilusti alle 5 000 kg/ha. Kuitenkaan sinimailaslajikkeiden satojen ero ei ollut tilastollisesti merkittävä.
 
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste