Ympäristötuen vaikuttavuuden arviointi pohjoiskarjalaisten maanviljelijöiden näkökulmasta ohjelmakaudella 2007–2013

Abstract

Tässä opinnäytetyössä selvitettiin, kuinka pohjoiskarjalaiset viljelijät ovat kokeneet maatalouden ympäristötukisitoumuksen sekä erityistukisopimusten sitovuuden ja kuinka he ovat niitä pyrkineet ja kyenneet toteuttamaan. Työn tulokset antavat taustatietoa PKArvi-hankkeelle ympäristötuen tavoitteiden toteutumisesta.

Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena. Kyselyyn valitut tilat otettiin satunnaisotantana ympäristötukeen sitoutuneiden pohjoiskarjalaisten viljelijöiden keskuudesta. Otanta suoritettiin TIKE:n maatilarekisteristä. Otannan laajuus 500 tilaa, joista 170 vastasi kyselyyn. Tuloksia tutkittiin käyttämällä ristiintaulukointia vertailtaessa tekijöiden välisiä suhteita sekä laskemalla jakaumia otantajoukosta.

Tutkimuksessa selvisi, että viljelijät ovat muuttaneet viljelytapojaan siten, että ne vastaavat ympäristötukisitoumuksen edellyttämiä ehtoja. Maataloustuotannolle asetettavien tavoitteiden tulisi olla enemmän paikallisia ja lähiympäristöä koskevia. Ongelmaksi on koettu byrokratia ja monimutkaiset tukiehdot varsinkin erityistukisopimuksissa ja valvonnassa. Erityistuet koettiin työmäärää lisääviksi, mistä syystä korvaus koettiin liian alhaiseksi. Viljelijät kokevat tukijärjestelmän tuttuna ja turvallisena eivätkä siksi halua muuttaa sitä. Tukijärjestelmän muutoksissa tulisikin edetä pienin askelin.

Suojakaistat koettiin vaikuttavammaksi toimenpiteeksi ympäristön kannalta kuin pientareet. Luonnonhoitopeltojen, suojakaistojen ja pientareiden koettiin olevan rikkakasvipankkeja, joita ei pysty tukiehtojen puitteissa hoitamaan. Lannoitukseen ja viljelynsuunnitteluun liittyvät toimenpiteet ovat korkealla viljelijöiden arvoasteikossa. Avoimen ja hoidetun maaseutumaiseman sekä luonnon monimuotoisuuden ylläpitoa viljelijät eivät näytä kokevan ympäristön-suojelutoimenpiteinä.

The goal of this study was to find out how farmers in North Karelia have experienced the validity of agri-environment commitment and special aid commitment, and how they have tried or been able to fulfill them. The outcome of the study is meant to give backup information for PKArvi-project how the objectives have come true.

The study was executed as a survey. The farms that were chosen for the study were random samples of all North Karelian farms that have engaged in agri-environment commitment. The random sample was made from Tike’s farm register. The extent of the study was 500 farms of which 170 farms answere the survey. The results were studied by using cross tabulation to compare the relations of the factors and by counting the distributions of the sample.

The study indicates that farmers have changed their farming methods so that they parallel the terms of agri-environment commitment. The goals that are made for agriculture should be more local and concern the surrounding area. The byrocracy and complex aid terms have been experienced as a problem, especially in the special aid commitments and supervision of aids. The special aids were seen as increase in the workload, and thus the compensation has been seen too low. The farmers feel that the subsidy system is safe and familiar, and therefore don’t want to change it. The changes in the subsidy system should be carried out little by little.

The filter strips have been experienced as more effective action than the banks on the behalf of environment. Nature management fields,filter strips and banks were thought to be weed banks that cannot be taken care of in the terms of subsidies. The actions regarding fertilization and planning of farming are high in the scale of farmers. The upkeep of open and cared agricultural landscape and diversity of nature were not considered as environmental acts among the farmers.