Ultraäänihoitajan työn kuormittavat tekijät

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitä ovat ultraäänihoitajan työn fyysiset ja psykososiaaliset kuormittavuutta aiheuttavat tekijät ja kuinka ultraäänihoitaja kokee työn fyysisen ja psykososiaalisen kuormittavuuden. Näitä asioita tutkittiin ultraäänihoitajien subjektiivisena kokemuksena heidän näkökulmastaan.

Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä oli laadullinen. Aineisto koottiin haastattelemalla kolmea Kymenlaakson keskussairaalan äitiyspoliklinikalla työskentelevää kätilöä jotka suorittavat raskaudenaikaisia ultraäänitutkimuksia. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Tutkimustehtävät oli laadittu perehtymällä hoitotyön kuormittavuutta käsitteleviin tutkimuksiin ja kirjallisuuteen. Saatu tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla.

Tämän tutkimuksen mukaan ultraäänihoitajien työn fyysiset kuormittavuustekijät liittyvät työasentoihin, työvälineisiin, työtilaan ja työtahtiin. Ultraäänihoitajan työasennot sisältävät staattista jännitystä ja työasennot eivät ole aina työntekijän valittavissa. Fyysisen kuormittavuuden työntekijät kokivat ylävartalon kiputiloina ja kokonaisvaltaisena väsymyksenä. Psykososiaaliset kuormittavuustekijät liittyvät työn vastuullisuuteen, työmäärään, työyhteisöön ja työn toteutukseen. Ultraäänihoitajan työhön liittyy vastuu toisista ihmisistä ja heidän hyvinvoinnistaan. Psykososiaalisen kuormittavuuden työntekijät kokivat ahdistavana olona, haluttomuutena tulla töihin sekä työasioiden miettimisenä kotona työpäivän jälkeen.

Tämän opinnäytetyön tutkimustuloksia voidaan hyödyntää äitiyspoliklinikalla kiinnittämällä aiempaa enemmän huomiota ultraäänihoitajan työn ergonomiaan sekä psykososiaaliseen kuormittavuuteen. Jatkotutkimusehdotuksena tämän opinnäytetyön tutkimusosan voisi toistaa samansuuruisessa sekä suuremmassa äitiyspoliklinikan yksikössä.

The purpose of this study was to identify the factors contributing to the physical and psychosocial workload in ultrasound nurses’ work and to investigate how they experience their physical and psychosocial workload. The focus of the study was on the subjective experiences of ultrasound nurses.

The research method was a qualitative interview. The data were gathered from three midwives, who perform obstetric sonograms in the maternity ward of Kymenlaakso central hospital. The research questions were formulated on the basis of previous researches and literature on workload in nursing. The data were analysed using content analysis.

The results of this study revealed that the physical workload of ultrasound nurses was related to work postures, tools, work space and the pace at which they work. The work postures of an ultrasound nurse cause static muscle tension. Furthermore, choosing the posture is not always within a nurse’s control. According to the respondents, physical workload resulted in pain in the upper body and in overall fatigue. The factors contributing to the psychosocial workload were connected to the responsibility of work, the amount of work, the work community and the way of working. Certain responsibility for other people and their wellbeing is inherent in the work of an ultrasound nurse. The respondents stated that the psychosocial workload resulted in anxiety, reluctance to go to work and in the fact that they often thought about work-related matters at home.

It is recommended that the conclusions of study be taken into account at the maternity ward. Attention ought to be paid to ergonomics in the work of ultrasound nurses and to their psychosocial workload. It is further suggested that the research be repeated in a maternity ward of a similar or larger size to expand upon the current findings.