Hyvin suunniteltu on puolet perehdytyksestä : näkemyksiä luovan alan asiantuntijoiden perehdytykseen Muotoiluinstituutissa
Turja-Ilola, Maarit (2013)
Turja-Ilola, Maarit
Lahden ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305056357
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305056357
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tutkia luovan alan asiantuntijoiden perehdyttämisen nykytilaa Muotoiluinstituutissa sekä tuottaa tietoa kohdeorganisaatiolle perehdytyksen kehittämisen tueksi. Tutkimus toteutettiin Lahden ammattikorkeakoulun Muotoilu- ja taideinstituutin toimeksiannosta. Vastaavaa tutkimusta ei ollut tehty kohdeorganisaatiossa tässä laajuudessa aikaisemmin.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusta. Opinnäytetyön teoriaosassa selvitetään perehdytystä sekä sen yhtymäkohtia rekrytointiin, organisaatiokulttuuriin, hiljaiseen tietoon sekä osaamisen johtamiseen ja kehittämiseen. Teoriaosassa käsitellään myös luovaa asiantuntijaorganisaatiota.
Empiriaosuus muodostuu Muotoiluinstituutin päätoimisen opetushenkilöstön perehdytyksen nykytilan kartoituksesta sekä sen kehittämistarpeista. Pääpaino on perehtyjien näkökulmassa, mutta perehdyttäjien kokemuksia ja näkemyksiä selvitetään myös. Tutkimusaineisto hankittiin teemahaastatteluina. Tutkimusta varten haastateltiin kuutta päätoimiseen opetushenkilöstöön kuuluvaa henkilöä.
Tämän tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että Muotoiluinstituutin luovan alan asiantuntijoiden perehdytys on epätasalaatuista sekä jokseenkin suunnittelematonta ja koordinoimatonta. Tulosten valossa on selvää, että opetushenkilöstön perehdytystä tulee kehittää sekä yksilöiden että Muotoiluinstituutin toiminnan kokonaisuuden kannalta. Suunnitelmallisuus tuo eheyttä perehdytykseen, mikä näkyy laatuna perehdytyksen toteutuksessa.
Tästä tutkimuksesta nousi esiin seuraavia seikkoja perehdytyksen kehittämisen tueksi: perehdytykseen tulisi luoda kirjallinen käytäntö, joka huomioi perehtyjän yksilölliset tarpeet. Sisällöt tulisi rakentaa niin, että niissä huomioidaan hallinnolliset, pedagogiset ja sisällölliset osiot eri tasoilla kokonaiskuvan muodostamista varten. Mentorointia voitaisiin menetelmänä soveltaa sekä perehdytykseen että hiljaisen tiedon jakamiseen. Lisäksi osaamisen kehittämisessä jo perehdytyksestä lähtien tulisi huomioida modernin työelämän tarvitsema monitahoinen osaajuus.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusta. Opinnäytetyön teoriaosassa selvitetään perehdytystä sekä sen yhtymäkohtia rekrytointiin, organisaatiokulttuuriin, hiljaiseen tietoon sekä osaamisen johtamiseen ja kehittämiseen. Teoriaosassa käsitellään myös luovaa asiantuntijaorganisaatiota.
Empiriaosuus muodostuu Muotoiluinstituutin päätoimisen opetushenkilöstön perehdytyksen nykytilan kartoituksesta sekä sen kehittämistarpeista. Pääpaino on perehtyjien näkökulmassa, mutta perehdyttäjien kokemuksia ja näkemyksiä selvitetään myös. Tutkimusaineisto hankittiin teemahaastatteluina. Tutkimusta varten haastateltiin kuutta päätoimiseen opetushenkilöstöön kuuluvaa henkilöä.
Tämän tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että Muotoiluinstituutin luovan alan asiantuntijoiden perehdytys on epätasalaatuista sekä jokseenkin suunnittelematonta ja koordinoimatonta. Tulosten valossa on selvää, että opetushenkilöstön perehdytystä tulee kehittää sekä yksilöiden että Muotoiluinstituutin toiminnan kokonaisuuden kannalta. Suunnitelmallisuus tuo eheyttä perehdytykseen, mikä näkyy laatuna perehdytyksen toteutuksessa.
Tästä tutkimuksesta nousi esiin seuraavia seikkoja perehdytyksen kehittämisen tueksi: perehdytykseen tulisi luoda kirjallinen käytäntö, joka huomioi perehtyjän yksilölliset tarpeet. Sisällöt tulisi rakentaa niin, että niissä huomioidaan hallinnolliset, pedagogiset ja sisällölliset osiot eri tasoilla kokonaiskuvan muodostamista varten. Mentorointia voitaisiin menetelmänä soveltaa sekä perehdytykseen että hiljaisen tiedon jakamiseen. Lisäksi osaamisen kehittämisessä jo perehdytyksestä lähtien tulisi huomioida modernin työelämän tarvitsema monitahoinen osaajuus.