Halli pead austa, kulupead kummarda: ikääntyneen kokemuksia pitkäaikaisesta laitoshoidosta.

Abstract

TIIVISTELMÄ

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ikääntyneiden kokemuksia asumisesta pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Tätä pyrittiin selvittämään opinnäytetyön kysymyksien avulla. Opinnäytetyön kysymyksiä olivat, minkälaiseksi ikääntyneet kokevat toimintakykynsä pitkäaikaisessa laitoshoidossa, minkälaiseksi ikääntyneet kokevat ympäristön ja ihmissuhteet pitkäaikaisessa laitoshoidossa ja minkälaiseksi ikääntyneet kokevat toimintamahdollisuutensa pitkäaikaisessa laitoshoidossa.

Opinnäytetyö toteutettiin Udernan hoivakodissa Virossa käyttäen opinnäytetyön menetelmänä teemahaastattelua. Opinnäytetyöhön osallistui viisi hoivakodin ikääntynyttä asukasta, jotka oli valinnut hoivakodin johtaja. Haastateltavat olivat 64–84 vuodiaita ja toimintakyvyltä eri kuntoisia. Haastattelumateriaali analysoitiin sisällönanalyysin menetelmin.

Ikääntyneet opinnäytetyöhön osallistuneet hoivakodin asukkaat kokivat asumisen pitkäaikaisessa laitoshoidossa pääasiallisesti tyydyttäväksi. He kokivat toimintakykynsä erilaiseksi. Tärkeimpinä toimintakykyyn vaikuttavina tekijöinä he ilmaisivat liikkumiskyvyn, apuvälineiden tarpeen, kivut, lääkkeet, yksinäisyyden, aistitoimintojen heikkenemisen, muistelun, ystävät, toimintamahdollisuudet ja harrastukset.

Ikääntyneet hoivakodin asukkaat kokivat hoivakodin ympäristön viihtyisyyteen ja ilmapiiriin vaikuttavina tekijöinä perustarpeiden tyydyttymisen, fyysisen ympäristön, ihmisten erilaisuuden, henkilökunnan auttavaisuuden, kiireen, epäkohteliaisuuden ja henkilökunnan vähyyden.

Opinnäytetyöhön osallistuneet ikääntyneet kokivat voivansa hoivakodin puitteissa lukeaa, kuunnella radiota ja katsella televisiota, pelata tammea, shakkia ja kortteja, juhlia syntymäpäiviä, seurata ajankohtaisia uutisia sekä osallistua hoivakodin toimintaan ja hoivakodissa järjestettäviin juhliin.

Opinnäytetyön tuloksista selvisi, että pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat ikääntyneet toivoivat saavansa enemmän jakaa elämänkokemustaan ja apua lapsilleen ja lapsenlapsilleen sekä myös hoitohenkilökunnalle. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat ikääntyneet ovat riippuvaisia hoitohenkilökunnan avusta ja avun loppumisen pelossa eivät ehkä uskaltaneet kertoa negatiivisista kokemuksista. Tämänkaltainen tutkimus olisi hyvä tehdä laajemmalla otannalla, jolloin saataisiin luotettavampaa tietoa ja tulosten yleistettävyys paranisi.

Asiasanat: ikääntyneen toimintakyky, ikääntyneen ihmissuhteet, pitkäaikainen laitoshoidon ympäristö, ikääntyneen toimintamahdollisuudet, ikääntyneen kokemukset

ABSTRACT

The purpose of this thesis was to examine how the elderly experience long term institutional care. The study questions were: how do the elderly feel about their functional capacity in long term care; how do the elderly experience the environment and atmosphere in a long term nursing home; how do elderly people feel about the activity possibilities in a long term nursing home.

The material was gathered by thematic interview in Uderna Nursing Home in Estonia. Five elderly people, selected by the manager of the nursing home, participated in the interview. The interviewees were 64-84 years of age, and their functional capacity varied. The interview material was then analyzed by content analysis.

The elderly people were mainly satisfied in living in a nursing home long term. The responses to how the elderly experienced their functional capacity varied. The most important aspects affecting functional capacity were physical capability, need for physical aids, pain, medicines, loneliness, decline in sensory function, reminiscing, friends, activity possibilities and hobbies. The elderly felt that they can read, listen to the radio and watch TV, play checkers, chess and card games, have birthday parties and participate in other parties at the nursing home, follow current news, and take part in daily functioning of the nursing home. The aspects which affected the atmosphere of the nursing home were basic needs, physical environment, people’s differences, helpful staff, rush, unfriendliness and staff deficit.

The results show that the elderly in the long term nursing home wish to have more possibilities to share their life experiences, help their children and grandchildren, and also the staff of the nursing home. The elderly are dependent on the help of the staff, and are afraid to share their negative experiences because they are afraid that this will affect negatively the care they receive. The results would be more reliable, and could be generalized if the number of interviews was increased.

Key words: functional capacity of elderly people, relationships of elderly people, environment in long term institutional care, activity possibilities for elderly people, elderly person’s experiences