VOC-yhdisteiden maaperänäytteenoton kenttätyöskentelymenetelmien vaikutukset tutkimustuloksiin
Kähkölä, Tero (2013)
Kähkölä, Tero
Lahden ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305097412
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305097412
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Vahanen Environment Oy. Työn tarkoitus oli tutkia haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) maaperänäytteenotossa käytettyjen näytteenottovälineiden ja -menetelmien vaikutuksia tutkimustuloksiin. Tarkasteltavina olivat myös erilaisten näytteenottomenetelmien käyttökelpoisuus sekä fotoionisaatiodetektoreiden (PID) toiminta ja luotettavuus maaperänäytteenoton yhteydessä. Kerättyjen tietojen avulla tavoitteena oli selvittää VOC-näytteenoton epävarmuustekijöitä ja laadunvarmistustoimenpiteitä.
Työn keskeisimpänä tutkimusmenetelmänä käytettiin maaperänäytteenottoa polttoaineen jakelun lopettaneella kiinteistöllä. Maaperätutkimukset suoritettiin Suomen ympäristökeskuksen järjestämän haihtuvien yhdisteiden näytteenoton vertailukokeen (SYKE vertailu 14/2012) yhteydessä. Opinnäytetyön tulokset ovat osana vertailukokeen tutkimusaineistoa ja loppuraporttia.
Suoritettujen tutkimusten ja saatujen tulosten perusteella näytteenottovälineen valinnalla ei todeta tutkittujen näytteenottimien osalta olevan vaikutusta maanäytteiden haihtuvien yhdisteiden pitoisuuksiin. Systemaattisia vaikutuksia haitta-ainepitoisuuksiin ei myöskään todeta olevan kokoomanäytteiden ottamisella tai kentällä suoritetulla metanolikestävöinnillä. Tutkimustulosten kannalta suurin epävarmuustekijä on maan heterogeenisyys ja sen aiheuttama pilaantuneisuuden epätasainen leviäminen maaperään.
Ympäristöteknisiä tutkimuksia suoritettaessa PID-kenttälaitteet soveltuvat pääosin hyvin haihtuvien yhdisteiden havaitsemiseen ja alustavien pitoisuustasojen arvioimiseen. Eri laitemallien ominaisuudet kuitenkin poikkeavat huomattavasti toisistaan, sillä kenttälaitteita on suunniteltu erilaisiin käyttötarkoituksiin. Kaasuhälyttimien ja kenttämittareiden välisistä ominaisuuseroista merkittävimmät liittyvät laitteiden VOC-mittausalueisiin ja pumpputehoihin.
Maanäytteiden analyysituloksia tarkasteltaessa on huomioitava maaperän pilaantumisen aiheuttaneen toiminnan ajankohta, sillä polttonesteiden jakelua harjoitettiin tutkimuskohteessa 1950-luvulta vuoteen 1966. Toiminnasta kuluneet vuosikymmenet ovat erilaisin prosessein jo madaltaneet haihtuvien yhdisteiden pitoisuuksia maaperästä ennen tutkimusajankohtaa. Tämä tulee huomioida sovellettaessa tutkimusaineistoa toisenlaisiin tutkimuskohteisiin.
Työn keskeisimpänä tutkimusmenetelmänä käytettiin maaperänäytteenottoa polttoaineen jakelun lopettaneella kiinteistöllä. Maaperätutkimukset suoritettiin Suomen ympäristökeskuksen järjestämän haihtuvien yhdisteiden näytteenoton vertailukokeen (SYKE vertailu 14/2012) yhteydessä. Opinnäytetyön tulokset ovat osana vertailukokeen tutkimusaineistoa ja loppuraporttia.
Suoritettujen tutkimusten ja saatujen tulosten perusteella näytteenottovälineen valinnalla ei todeta tutkittujen näytteenottimien osalta olevan vaikutusta maanäytteiden haihtuvien yhdisteiden pitoisuuksiin. Systemaattisia vaikutuksia haitta-ainepitoisuuksiin ei myöskään todeta olevan kokoomanäytteiden ottamisella tai kentällä suoritetulla metanolikestävöinnillä. Tutkimustulosten kannalta suurin epävarmuustekijä on maan heterogeenisyys ja sen aiheuttama pilaantuneisuuden epätasainen leviäminen maaperään.
Ympäristöteknisiä tutkimuksia suoritettaessa PID-kenttälaitteet soveltuvat pääosin hyvin haihtuvien yhdisteiden havaitsemiseen ja alustavien pitoisuustasojen arvioimiseen. Eri laitemallien ominaisuudet kuitenkin poikkeavat huomattavasti toisistaan, sillä kenttälaitteita on suunniteltu erilaisiin käyttötarkoituksiin. Kaasuhälyttimien ja kenttämittareiden välisistä ominaisuuseroista merkittävimmät liittyvät laitteiden VOC-mittausalueisiin ja pumpputehoihin.
Maanäytteiden analyysituloksia tarkasteltaessa on huomioitava maaperän pilaantumisen aiheuttaneen toiminnan ajankohta, sillä polttonesteiden jakelua harjoitettiin tutkimuskohteessa 1950-luvulta vuoteen 1966. Toiminnasta kuluneet vuosikymmenet ovat erilaisin prosessein jo madaltaneet haihtuvien yhdisteiden pitoisuuksia maaperästä ennen tutkimusajankohtaa. Tämä tulee huomioida sovellettaessa tutkimusaineistoa toisenlaisiin tutkimuskohteisiin.