Ruokohelpihakkeen, matomullan ja kompostoidun kananlannan kasvualustakäyttö jääsalaatin kasvihuoneviljelyssä

Abstract

Turvevarojen käyttöä vastustetaan nykyään turpeennoston aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen ja harvinaisten elinympäristöjen häviämisen vuoksi. Maailmassa nostetaan vuosittain 90 milj. m3 turvetta, josta valtaosa, n. 40 milj. m3, käytetään esimerkiksi vihannesten, kukkien ja taimien kasvatuksessa käytettävissä kasvualustoissa. Turpeen käytön rajoittaminen aiheuttaisi lisääntynyttä tarvetta vaihtoehtoisille materiaaleille kasvualustakäytössä.

Tässä esitutkimuksessa selvitettiin ruokohelpihakkeesta valmistetun kasvualustan toimivuutta kasvihuoneviljelyssä. Lisäksi tutkittiin matokompostoimalla saadun matomullan sekä kompostoidun kananlannan toimivuutta ruokohelpikasvualustojen lannoitteena. Tutkimus toteutettiin kasvatuskokeena, jossa eri määrillä matomullalla ja kananlannalla lannoitetuissa 15 ruokohelpikennossa kasvatettiin jääsalaattia. Kokeessa tutkittiin jääsalaatin itävyyttä ja tuorepainoa.

Saatujen tulosten mukaan jääsalaatti iti parhaiten ruokohelpikasvualustoissa, joissa ei ollut kananlantaa. Pelkällä ruokohelpihakkeella täytetyissä kasvualustoissa keskimääräinen itävyysprosentti oli 61. Ruokohelpialustojen parhaatkin itävyystulokset olivat silti huonot verrattuna turvekasvualustassa itäneisiin siemeniin, joiden keskimääräinen itävyys oli 91 %. Itävyyden huomattiin huononevan lisättäessä kasvualustoihin kananlantaa. Syynä huonoon itävyyteen oli myös kasvualustojen kuivuminen itämisvaiheessa. Matomullan vaikutus itävyyteen oli vähäinen.

Jääsalaatin suurin keskimääräinen tuorepaino, 113 g, oli ruokohelpikennossa, jossa oli lannoitteena 2,5 % kananlantaa. Lannoittamattomissa ruokohelpikennoissa tuorepainot olivat keskimäärin 96 g ja turvekasvualustassa 109 g. Matomullan vaikutuksen jääsalaatin tuorepainoon huomattiin olevan hieman negatiivinen. Myös kananlannan vaikutus tuorepainoon oli pääosin negatiivinen, mutta se johtui todennäköisesti liian suurista kananlannan käyttömääristä.

Peat moss extraction is resisted nowadays due to ecological reasons and greenhouse gas emissions. Some 90 million cubic meters of peat moss is extracted annually and large proportion of it, about 40 million cubic meters, are used as growing medium constituent in the field of horticulture. The demand for alternative growing medium constituents may in-crease in future if more peat lands are preserved.

The aim of this study was to test an alternative growing medium for peat moss. The tested material in this experiment was chipped reed canary grass. Tested growing mediums were fertilized with vermicomposts and composted chicken manure. The plant used in this ex-periment was “frillice” -lettuce. The topics tested in this study were sprouting and fresh weights of salads.

It was found that the best sprouting percentages, 61 % on average, were in the growing mediums with no chicken manure fertilizer. The effect of chicken manure on sprouting was negative. Using vermicomposts in growing mediums did not affect on sprouting. Sprouting in reed canary grass was not good when compared to peat moss growing mediums, 91 % on average. The main reasons for poor sprouting were drought of growing mediums and too intensive fertilizing.

The highest fresh weight average per salad, 113 grams, was in the growing medium with 2.5 % of composted chicken manure. In peat moss growing medium the average was 109 grams. The effect of vermicomposts on fresh weight was slightly negative. The effect of composted chicken manure on fresh weight was mainly negative. Too intensive fertilizing was probably the main reason also for poor fresh weights.