Pedagogisen tietoyhteiskuntaosaamisen toimintamallin yhteisöllinen kehittäminen
Eriksson, Suvi (2013)
Eriksson, Suvi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305087303
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305087303
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa kehittäjäryhmän avulla pedagogisen tietoyhteiskuntaosaamisen kehittämismalli sekä pilotoida mallin vaiheet koulutusorganisaatiossa ja tutkia toimintamallin mahdollisuuksia toimintatutkimuksen avulla. Lähtökohtana oli löytää ne toimenpiteet ja edellytykset, jotka mahdollistavat henkilöstön osaamisen tietoyhteiskuntavalmiuksien edellyttämälle tasolle.
Resurssilähtökohtana tutkimuksessa oli opetustoimen ammatillista osaamista kehittävästä Osaava-ohjelmasta haettu kolmen organisaation yhteinen Uusi osaaja 2 -hanke. Toiminnallisena viitekehyksenä oli Luksia, Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä, johon toimintamallia on kokeiltu.
Opinnäytetyön tietoperustan aiheina olivat teknologiakehitys, kehittymisen johtaminen ja oppiva organisaatio. Opinnäytetyön tavoite on tutkimuksellinen. Työssä on tehty kehittämistyötä tukevia selvityksiä haastattelun sekä havainnoinnin keinoin.
Opinnäytetyön tuotoksena laadittiin asiantuntijaorganisaation tietoyhteiskuntavalmiuksia mahdollistava toimintamalli sekä siihen liittyvät henkilöstön osaamisen tasot. Mallin avulla voidaan hahmottaa pedagogisen tietoyhteiskuntaosaamisen kokonaisuus ja tunnistaa kehitystä tarvitsevien ongelmien perimmäiset syyt. Mallin ydinsisältö muodostui seitsemästä toisiaan tukevasta kokonaisuudesta: nykytilan kuvaus, tavoitetilan kuvas, toimeenpanosuunnitelma, resursointi, hanke- ja kehitystyö, toteutus eli tavoitetilan rakentaminen sekä arviointi.
Johtopäätöksenä voitiin osoittaa, että teknologialle ei voi antaa itsenäistä roolia ongelmien ratkaisijana. Tietoyhteiskuntaosaaminen tarvitsee toteutuakseen organisaatiotasoisen tuen. Organisaatio ei kehity itsekseen ilman systemaattista osaamisen kehittämistä. Kehittämistyön tekemiseen tarvitaan toimintavaltuuksia.
Kehittämiskohteeksi työssä kiteytyi, että asiantuntijaorganisaatiossa on johtamisen kautta luotava toimiva kokonaisstrategin pohjautuva tvt-strategia, jossa rajataan ja resursoidaan opetushenkilöstön pedagoginen tvt-osaaminen osaksi laatutavoitteita. Siinä voisi myös määritellä vaadittava infrastruktuuri ja oppimisympäristöjen kehittäminen osana kokonaisarkkitehtuuria. Näin saataisiin puitteet kehittymiselle sekä kouluttautumiselle, jonka avulla myös toiminnan laatu paranee ja heijastuu suoraan asiakkaille eli opiskelijoille.
Resurssilähtökohtana tutkimuksessa oli opetustoimen ammatillista osaamista kehittävästä Osaava-ohjelmasta haettu kolmen organisaation yhteinen Uusi osaaja 2 -hanke. Toiminnallisena viitekehyksenä oli Luksia, Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä, johon toimintamallia on kokeiltu.
Opinnäytetyön tietoperustan aiheina olivat teknologiakehitys, kehittymisen johtaminen ja oppiva organisaatio. Opinnäytetyön tavoite on tutkimuksellinen. Työssä on tehty kehittämistyötä tukevia selvityksiä haastattelun sekä havainnoinnin keinoin.
Opinnäytetyön tuotoksena laadittiin asiantuntijaorganisaation tietoyhteiskuntavalmiuksia mahdollistava toimintamalli sekä siihen liittyvät henkilöstön osaamisen tasot. Mallin avulla voidaan hahmottaa pedagogisen tietoyhteiskuntaosaamisen kokonaisuus ja tunnistaa kehitystä tarvitsevien ongelmien perimmäiset syyt. Mallin ydinsisältö muodostui seitsemästä toisiaan tukevasta kokonaisuudesta: nykytilan kuvaus, tavoitetilan kuvas, toimeenpanosuunnitelma, resursointi, hanke- ja kehitystyö, toteutus eli tavoitetilan rakentaminen sekä arviointi.
Johtopäätöksenä voitiin osoittaa, että teknologialle ei voi antaa itsenäistä roolia ongelmien ratkaisijana. Tietoyhteiskuntaosaaminen tarvitsee toteutuakseen organisaatiotasoisen tuen. Organisaatio ei kehity itsekseen ilman systemaattista osaamisen kehittämistä. Kehittämistyön tekemiseen tarvitaan toimintavaltuuksia.
Kehittämiskohteeksi työssä kiteytyi, että asiantuntijaorganisaatiossa on johtamisen kautta luotava toimiva kokonaisstrategin pohjautuva tvt-strategia, jossa rajataan ja resursoidaan opetushenkilöstön pedagoginen tvt-osaaminen osaksi laatutavoitteita. Siinä voisi myös määritellä vaadittava infrastruktuuri ja oppimisympäristöjen kehittäminen osana kokonaisarkkitehtuuria. Näin saataisiin puitteet kehittymiselle sekä kouluttautumiselle, jonka avulla myös toiminnan laatu paranee ja heijastuu suoraan asiakkaille eli opiskelijoille.