Hyvinvointikyselylomakkeen toimivuus kehitysvammaisten asumispalveluyksikössä

Abstract

Tämä opinnäytetyö on sisällöltään laadullinen tutkimus. Toimeksiantajana toimi Päijät-Hämeen seudulla sijaitseva yksityinen kehitysvammaisten asumispalveluja tuottava hoitolaitos. Kyseisessä paikassa ei aiemmin ole tehty hyvinvointikyselyä asukkaille. Tavoitteena oli parantaa kehitysvammayksikön asukkaiden hyvinvointia ja antaa henkilökunnalle työkaluja laadun kehittämiseksi. Tarkoituksena oli luoda yhteinen näkemys asukkaiden hyvinvoinnista toimeksiantajalle ja selvittää valmiin haastattelulomakkeen toimivuus kyseisessä hoitolaitoksessa.

Hyvinvointikyselyn toimivuuden selvittämiseksi käytettiin Kehitysvammaliiton valmista SULO- subjektiivisen hyvinvoinnin asteikko käsikirjaa ja haastattelulomaketta. Aineistoa varten haastattelimme kuutta aikuista asukasta. Lisäksi tutustuimme hoitolaitokseen ennen haastattelujen tekemistä ja näin saimme kokonaiskuvan toimintatavoista ja asukkaiden tavasta elää kyseisessä paikassa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin periaatteita soveltaen.

Tulosten perusteella hyvinvointi on tässä opinnäytetyössä jaoteltu seitsemään eri osa-alueeseen: elämänmyönteisyys, toiminnallisuus ja osallistumisaktiivisuus, itsemäärääminen, sosiaalisuus, turvallisuus, terveys ja stressittömyys sekä työ.

Aineiston perusteella hyvinvointi näyttäytyy opinnäytetyön kohderyhmälle hyvin samantyyppisesti kuin se aikaisempien tutkimusten perusteella on määriteltävissä. Keskeisiksi ja elämässä tärkeiksi osa-alueiksi nousivat itsemääräämisoikeus, valinnanmahdollisuus, turvallisuus ja terveys.

This thesis is a qualitative research. The commissioner of the research is a private institution, which provides accommodation services for disabled people in the area of Päijät-Häme. No well-being survey has been conducted earlier for the residents of the institute. The goal was to improve the well-being of the residents and to search for functional and efficient means for the personnel to provide that well-being. Another objective was to create a common understanding of the residents´ well-being for the commissior of the thesis, and to find out if the questionnaire is an effective method for doing this.

The used means for achieving these goals were SULO (the handbook for subjective well-being scale, written by The Finnish Association of Intellectual and Developmental Disabilities) and interview form. To gather evidence for the research, we interviewed six residents, all of whom were adults. Before making the interviews, we also got acquainted with the institution to gain a general view of the common procedures and the ways of living concerning the residents of the institution. The subject matter was analyzed by using the general principles of content analysis. On the basis of the results, the content of well-being has been divided into seven different areas: 1. Positive attitude towards life, 2. Functionality and activity, 3. Personal self-determination, 4. Sociality, 5. Security, 6. Personal health and unstress, 7. Occupation.

The examination of the subject matter shows that well-being appears to have large similarities with the results of earlier studies carried out on that subject. The most crucial and important areas in life were considered to be self-determination, the freedom of having a choice, personal safety and health.