Ehdotus traumaattisten tilanteiden jälkihoidon järjestämiseksi
Laine, Miika; Vihola, Harri (2009)
Laine, Miika
Vihola, Harri
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912036922
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912036922
Tiivistelmä
Ehdotus traumaattisten tilanteiden jälkihoidon järjestämiselle
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on esittää tutkittuun teoriaan pohjautuva ehdotus, trau-maattisten tilanteiden jälkihoidon järjestämiseksi omassa organisaatiossamme (Keski-Uudenmaan poliisi). Ehdotus on apuna ja käytettävissä kun itse toimintaohjetta tullaan tule-vaisuudessa muodostamaan organisaatioomme. Opinnäytetyö on luonteeltaan toiminnallinen. Työssä on lähdetty liikkeelle trauman kuvaamisesta, miten traumaattiset tilanteet tunniste-taan ja miten ne vaikuttaa ihmiseen ja mitä traumatisoitumisesta voi seurata mm. työnteki-jälle. Työssä perustellaan myös sitä minkä vuoksi traumaattisten tilanteiden jälkihoidon välit-tömällä aloittamisella on merkitystä. Työnantajalla on tilanteissa keskeinen rooli sekä vastuu. Nykypäivän poliisityössä työ hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen liittyvillä seikoilla on yhtä keskeinen merkitys kuin fyysisellä työturvallisuudella. Tuoreen työterveyshuollon tilaston (2009) mukaan henkisten syiden vuoksi työntekijöiden sairaus poissaoloajat ovat kestoltaan pidempiä kuin fyysisten syiden takia.
Poliisiorganisaatiossa traumaattisten tilanteiden jälkihoidon toiminnallisen ohjeen olemassa-ololla on sinällään suuri merkitys, koska kyseessä on puhdas linjaorganisaatio. Poliisin linjaor-ganisaatiossa jokaisella esimiehellä on tarkkaan määrätty toimenkuva ja vastuualue. Mikäli poliisiorganisaatiolla ei ole toimintaohjetta valmiiksi muodostettuna, saattavat mm. ensitoi-menpiteet traumatisoivien tilanteiden jälkeen viivästyä, tai jälkihoitoprosesseissa ilmetä merkittäviäkin puutteita. Ohjeen puuttuminen jättää luvattoman paljon sattumalle varaa, kenet vastuutetaan tilanteen jälkeen asiaa hoitamaan ja tämän henkilön ammattitaito ja tiedolliset näkemykset ratkaisevat tällöin toiminnan laadukkuuden lähes kokonaan. Luonnolli-nen syy jälkihoidon epäonnistumiselle on se, että toimintaa ei määrätä kenenkään johdetta-vaksi, ja näin ollen jälkihoito saattaa jäädä pahimmassa tapauksessa osittain tai kokonaan hoitamatta.
Tehty esitys pohjaa mm. psykologian dosentti Salli Saaren sekä poliisipsykologina tunnetun Lasse Nurmen teorioihin. Esityksessä kerrotaan teoriaan viitaten ne keskeiset toimenpiteet joita ohjeessa tulisi olla, jotta varmistuttaisiin mahdollisimman laadukkaasta jälkihoidon on-nistumisesta poliisiorganisaatiossa. Opinnäytetyön tekijät ovat kehittäneet opinnäytetyön liitteeksi ns. tarkastuslistan jota käyttämällä jälkihoitoprosessin vastuunhenkilö voi arvioida jälkihoidon käynnistämistarvetta. Lisäksi lista auttaa käyttäjää tunnistamaan mm. poliisityös-sä traumaattisiksi luokiteltavat tilanteet. Tarkastuslistaa kehitettäessä päälähteenä käytettiin Lasse Nurmen kokoamaa hierarkkista listaa poliisityön traumatisoivimmista työtehtävistä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on esittää tutkittuun teoriaan pohjautuva ehdotus, trau-maattisten tilanteiden jälkihoidon järjestämiseksi omassa organisaatiossamme (Keski-Uudenmaan poliisi). Ehdotus on apuna ja käytettävissä kun itse toimintaohjetta tullaan tule-vaisuudessa muodostamaan organisaatioomme. Opinnäytetyö on luonteeltaan toiminnallinen. Työssä on lähdetty liikkeelle trauman kuvaamisesta, miten traumaattiset tilanteet tunniste-taan ja miten ne vaikuttaa ihmiseen ja mitä traumatisoitumisesta voi seurata mm. työnteki-jälle. Työssä perustellaan myös sitä minkä vuoksi traumaattisten tilanteiden jälkihoidon välit-tömällä aloittamisella on merkitystä. Työnantajalla on tilanteissa keskeinen rooli sekä vastuu. Nykypäivän poliisityössä työ hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen liittyvillä seikoilla on yhtä keskeinen merkitys kuin fyysisellä työturvallisuudella. Tuoreen työterveyshuollon tilaston (2009) mukaan henkisten syiden vuoksi työntekijöiden sairaus poissaoloajat ovat kestoltaan pidempiä kuin fyysisten syiden takia.
Poliisiorganisaatiossa traumaattisten tilanteiden jälkihoidon toiminnallisen ohjeen olemassa-ololla on sinällään suuri merkitys, koska kyseessä on puhdas linjaorganisaatio. Poliisin linjaor-ganisaatiossa jokaisella esimiehellä on tarkkaan määrätty toimenkuva ja vastuualue. Mikäli poliisiorganisaatiolla ei ole toimintaohjetta valmiiksi muodostettuna, saattavat mm. ensitoi-menpiteet traumatisoivien tilanteiden jälkeen viivästyä, tai jälkihoitoprosesseissa ilmetä merkittäviäkin puutteita. Ohjeen puuttuminen jättää luvattoman paljon sattumalle varaa, kenet vastuutetaan tilanteen jälkeen asiaa hoitamaan ja tämän henkilön ammattitaito ja tiedolliset näkemykset ratkaisevat tällöin toiminnan laadukkuuden lähes kokonaan. Luonnolli-nen syy jälkihoidon epäonnistumiselle on se, että toimintaa ei määrätä kenenkään johdetta-vaksi, ja näin ollen jälkihoito saattaa jäädä pahimmassa tapauksessa osittain tai kokonaan hoitamatta.
Tehty esitys pohjaa mm. psykologian dosentti Salli Saaren sekä poliisipsykologina tunnetun Lasse Nurmen teorioihin. Esityksessä kerrotaan teoriaan viitaten ne keskeiset toimenpiteet joita ohjeessa tulisi olla, jotta varmistuttaisiin mahdollisimman laadukkaasta jälkihoidon on-nistumisesta poliisiorganisaatiossa. Opinnäytetyön tekijät ovat kehittäneet opinnäytetyön liitteeksi ns. tarkastuslistan jota käyttämällä jälkihoitoprosessin vastuunhenkilö voi arvioida jälkihoidon käynnistämistarvetta. Lisäksi lista auttaa käyttäjää tunnistamaan mm. poliisityös-sä traumaattisiksi luokiteltavat tilanteet. Tarkastuslistaa kehitettäessä päälähteenä käytettiin Lasse Nurmen kokoamaa hierarkkista listaa poliisityön traumatisoivimmista työtehtävistä.