Järjestelmäsuunnittelijan koulutusohjelman rakentaminen
Buuri, Liisa (2013)
Buuri, Liisa
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305169004
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305169004
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli rakentaa järjestelmäsuunnittelijan koulutusohjelma kohdeorganisaatiolle. Tämän tutkimuksen päätutkimuskysymys oli seuraava: Miten järjestelmäsuunnittelijoiden vähimmäisosaamistaso voidaan saavuttaa liiketoimintajärjestelmien kehittämisessä.
Toimintatutkimuksen avulla kartoitettiin kohdeorganisaatiossa työskentelevän järjestelmäsuunnittelijan perehdyttämiselle oleelliset osaamisalueet, tutkittiin työssäoppimisen menetelmiä ja urakehitysvaihtoehtoja. Tutkimus vastaa myös seuraaviin osatutkimuskysymyksiin: Mitä järjestelmäsuunnittelijan on osattava? Miten asiantuntijan osaamistaso saavutetaan? Millaisia urapolkuvaihtoehtoja yhtiössä voidaan tarjota ja miten osaamista kehitetään niitä tukemaan?
Tutkimus osoitti, että kohdeorganisaatiosta puuttuu yhtenäinen koulutusohjelma, jolla koko yhtiöryhmän järjestelmäsuunnittelijoille saataisiin sama osaamisen vaatimustaso. Kohdeorganisaatiossa järjestelmäsuunnittelijoilla tapahtuu päivittäin työssä oppimista ja koulutusta järjestetään jatkuvasti niin talon sisällä kuin ulkopuolisten koulutusorganisaatioiden taholta. Tutkimus osoitti myös, että osaamista ja oppimisen kehittymistä ei kuitenkaan seurata riittävän systemaattisesti ja dokumentointi on puutteellista.
Urapolkumallien suunnittelun hankaluudeksi todettiin jatkuvat muutokset toimintaympäristössä, koska osaamisvaatimukset syntyvät strategisista painopisteistä, joihin taas vaikuttavat muutokset asiakas- ja liiketoimintavaatimuksissa sekä yhteiskunnalliset ja toimialan muutokset.
Tutkimuksen teoreettisessa tietoperustassa tarkasteltiin osaamisen kehittämistä ja työssäoppimista, asiantuntijuuden ja järjestelmäosaamisen kehittämistä. Uusi koulutusohjelma rakennettiin hyödyntämällä Alan R. Hevnerin, Salvatore T. Marchin, Jinsoo Parkin ja Sudha Ramin raportin Design Science in Information Systems Research mukaisia kategorioita, joita ovat yrityksen toimintaympäristö, IS-tutkimus ja tietämyskanta.
Tutkimus onnistui hyvin ja siihen onnistuttiin keräämään teoreettista, mutta käytännönläheistä tietoa oppimisen eri menetelmistä ja seurantatavoista sekä osaamisen johtamisesta ja sen menetelmistä.
Kohdeorganisaation järjestelmäsuunnittelijoiden osaamisen kehittämiseen luotiin ensimmäistä kertaa yhtenäinen koulutussuunnitelma, jota hyödyntämällä voidaan saavuttaa ne tavoitteet, joita resurssien tehokkaammalle käytölle on asetettu. Lisäksi saavutettu vähimmäisosaamistaso tarjoaa paremmat mahdollisuudet tehtäväkierrolle sekä projekteihin ja hankkeisiin osallistumiselle.
Tutkimus implikoi toimialan osaamisen kehittämisen muutostarvetta järjestelmäsuunnittelijoiden kokonaisosaamisessa sekä osaamisen painopisteiden jatkuvaa muutosta.
Tutkimus tuo myös esiin sen, että osaamisen kehittäminen vaatii tietojärjestelmäosaamisen johtajilta muutosjohtamisen kykyä ja taitoja.
Toimintatutkimuksen avulla kartoitettiin kohdeorganisaatiossa työskentelevän järjestelmäsuunnittelijan perehdyttämiselle oleelliset osaamisalueet, tutkittiin työssäoppimisen menetelmiä ja urakehitysvaihtoehtoja. Tutkimus vastaa myös seuraaviin osatutkimuskysymyksiin: Mitä järjestelmäsuunnittelijan on osattava? Miten asiantuntijan osaamistaso saavutetaan? Millaisia urapolkuvaihtoehtoja yhtiössä voidaan tarjota ja miten osaamista kehitetään niitä tukemaan?
Tutkimus osoitti, että kohdeorganisaatiosta puuttuu yhtenäinen koulutusohjelma, jolla koko yhtiöryhmän järjestelmäsuunnittelijoille saataisiin sama osaamisen vaatimustaso. Kohdeorganisaatiossa järjestelmäsuunnittelijoilla tapahtuu päivittäin työssä oppimista ja koulutusta järjestetään jatkuvasti niin talon sisällä kuin ulkopuolisten koulutusorganisaatioiden taholta. Tutkimus osoitti myös, että osaamista ja oppimisen kehittymistä ei kuitenkaan seurata riittävän systemaattisesti ja dokumentointi on puutteellista.
Urapolkumallien suunnittelun hankaluudeksi todettiin jatkuvat muutokset toimintaympäristössä, koska osaamisvaatimukset syntyvät strategisista painopisteistä, joihin taas vaikuttavat muutokset asiakas- ja liiketoimintavaatimuksissa sekä yhteiskunnalliset ja toimialan muutokset.
Tutkimuksen teoreettisessa tietoperustassa tarkasteltiin osaamisen kehittämistä ja työssäoppimista, asiantuntijuuden ja järjestelmäosaamisen kehittämistä. Uusi koulutusohjelma rakennettiin hyödyntämällä Alan R. Hevnerin, Salvatore T. Marchin, Jinsoo Parkin ja Sudha Ramin raportin Design Science in Information Systems Research mukaisia kategorioita, joita ovat yrityksen toimintaympäristö, IS-tutkimus ja tietämyskanta.
Tutkimus onnistui hyvin ja siihen onnistuttiin keräämään teoreettista, mutta käytännönläheistä tietoa oppimisen eri menetelmistä ja seurantatavoista sekä osaamisen johtamisesta ja sen menetelmistä.
Kohdeorganisaation järjestelmäsuunnittelijoiden osaamisen kehittämiseen luotiin ensimmäistä kertaa yhtenäinen koulutussuunnitelma, jota hyödyntämällä voidaan saavuttaa ne tavoitteet, joita resurssien tehokkaammalle käytölle on asetettu. Lisäksi saavutettu vähimmäisosaamistaso tarjoaa paremmat mahdollisuudet tehtäväkierrolle sekä projekteihin ja hankkeisiin osallistumiselle.
Tutkimus implikoi toimialan osaamisen kehittämisen muutostarvetta järjestelmäsuunnittelijoiden kokonaisosaamisessa sekä osaamisen painopisteiden jatkuvaa muutosta.
Tutkimus tuo myös esiin sen, että osaamisen kehittäminen vaatii tietojärjestelmäosaamisen johtajilta muutosjohtamisen kykyä ja taitoja.