Kotimäen kehitysvammaisten nuorten nykyinen ja toivottu vapaa-aika

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka Kotimäen asumisyksikössä asuvien kehitysvammaisten nuorten nykyinen ja toivottu vapaa-aika vastaavat toisiaan. Opinnäytetyön tehtävinä oli kuvailla nuorten nykyisiä vapaa-ajanviettotapoja sekä kartoittaa, millä tavalla nuoret haluaisivat käyttää vapaa-aikaansa. Lisäksi tehtävänä oli arvioida toiminnallisen aineistonkeruun toimivuutta. Opinnäytetyön yhteistyökumppanina toimi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) asumisyksikkö Kotimäki. Kotimäestä opinnäytetyöhön osallistui kaikkiaan 13 vapaaehtoista asukasta.

Aineisto kerättiin yksilöhaastatteluin ja opinnäytetyöhön kehitetyllä toiminnallisen aineistonkeruun menetelmällä. Toiminnallinen aineistonkeruu perustui valinnan vaihtoehtojen konkretisoimiseen esinein, kuvin ja sanoin.

Tulosten perusteella nuorten nykyinen ja toivottu vapaa-aika vastaavat melko hyvin toisiaan. Suosituimmiksi nykyisiksi vapaa-ajanviettotavoiksi osoittautuivat television katselu ja musiikin kuuntelu. Mikään vapaa-ajanviettotapa ei noussut merkittävästi muita toivotummaksi, eivätkä eri sukupuolten tai ikäryhmien valinnat juuri eronneet toisistaan.

Opinnäytetyön tuloksia käytetään tuomaan asukkaiden ääntä kuuluville kiinnostavista harrastuksista ja sitä kautta asumisyksikössä tarjotun vapaa-ajan toiminnan kehittämisen apuna. Toiminnallisen aineistonkeruun menetelmää voidaan jatkossa soveltaa muillekin asiakasryhmille, kuten lapsille. Toiminnallisen aineistonkeruun menetelmällä olisi mahdollista toteuttaa esimerkiksi asiakastyytyväisyyskysely asiakasryhmille, joille lomakkeiden täyttäminen voi olla mahdotonta. Parhaimmillaan menetelmästä voitaisiin kehittää käytännönläheinen toimintatapa, joka voitaisiin viedä esimerkiksi asumisyksiköiden arkeen.

The purpose of the study was to examine current and desired leisure time of intellectually disabled young residents at Kotimäki´s housing unit. Objective was to compare how well their current and desired leisure time correlate to one another. The tasks of this thesis were to describe Kotimäki´s residents’ current leisure time, as well as identify the way in which residents would like to use their free time. One of the tasks was also to try out the effectiveness of functional data collection.The thesis partner was the South Karelia District of Social and Health Service’s housing unit, “Kotimäki”. There were 13 volunteer residents who took part in the thesis.

The data was collected by interviews and a developed functional data collection method. Functional data collection was based on the selection of alternatives made more concrete with pictures, items and words.

The results show that residents’ current and desired leisure time matches quite well with each other at Kotimäki´s housing unit. The most popular current lei-sure time activities were watching TV and listening music. In desired leisure time any option wasn´t significally more popular than other. Choices made by different gender or age groups didn´t differ much.

The thesis will be used in bringing up target group opinions about interesting hobbies and in developing Kotimäki´s leisure time activities. The functional data collection method can be utilized for other purposes and it can be adapted to other customer groups, like children. The functional data collection method enables for example customer satisfactory survey for client groups who may not be able to respond to a paper survey. In ideal situation method could be developed to functional practice that could be taken for example to housing units everyday life.