On monta tapaa parantaa maailmaa : etnografinen tutkimus huono-osaisille lapsiperheille tuotetuista palveluista Nepalissa
Luostarinen, Kalle; Volchkova-Salminen, Elena (2013)
Luostarinen, Kalle
Volchkova-Salminen, Elena
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304255103
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304255103
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Luostarinen, Kalle ja Volchkova-Salminen, Elena. On Monta tapaa parantaa maailmaa. Etnografinen tutkimus huono-osaisille lapsiperheille tuotetuista palveluista Nepalissa. Helsinki, Kevät 2013, 73s., 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Terveysalan kou-lutusohjelma, Sairaanhoitaja (AMK) & Sosiaalialan koulutusohjelma, Sosionomi (AMK).
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on kuvata sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita syrjäytymisvaarassa oleville lapsiperheille Nepalissa. Opinnäytetyössämme selvitämme palveluiden kokonaisvaltaista vaikuttavuutta kohdistettuna kyseiselle kohderyhmälle ja peruspalveluiden kehittämishaasteita asiantuntijoiden näkökulmasta. Haluamme kertoa mitkä ovat niitä asioita, jotka vaikuttavat palveluiden laatuun, saatavuuteen ja kehityk-seen Nepalin tulevaisuudessa.
Opinnäytetyössä on etnografinen tutkimusote, joka on yksi kvalitatiivisen tutkimuksen muodoista. Aineiston luonteen ja opinnäytetyön aiheen vuoksi olemme päätyneet etno-grafiaan, jotta saamme kuvattua niin tulokset kuin johtopäätökset mahdollisimman au-tenttisesti.
Aineistona käytettiin viittä Nepalissa toteutettua haastattelua, kahta face-to-face haastattelua, sekä kolmea sähköpostitse lähetettyä lisähaastattelua, valokuvia ja osallistuvaa havainnointia ja kenttäpäiväkirjaa. Haastatteluaineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Haastattelujen analyysissä otettiin huomioon teoriapohja ja kiinnitettiin huomiota kulttuurisiin tekijöihin. Teemahaastattelut ja osa tausta aineiston ja teoriamateriaalin keruusta toteutettiin Nepalissa keväällä 2012.
Tutkimustuloksista käy ilmi Nepalin poliittisen tilanteen, kulttuurin ja koulutuksen tuoma vaikutus huono-osaisten lapsiperheiden hyvinvointiin. Terveydenhuollon omat haasteet ja vapaaehtoistyöntekijöiden merkitys ovat pääkohtia, joita asiantuntijat pitivät myös keskeisinä. Nepalin kehittymättömyys ja sen vaikutus huono-osaisten lapsiperhei-den hyvinvointiin näkyivät selvästi tutkimuksen tuloksissa. Köyhyys, korruptio sekä rahan valta nousivat suurimpana vaikutustekijänä huono-osaisten lapsiperheiden aseman parantamisessa. Kouluttumattomuus ja tietämättömyys omista oikeuksista ovat perus-syitä syrjäytymisvaarassa olevien lapsiperheiden huonoon asemaan.
Huono-osaisten lapsiperheiden suurimpina haasteina nähtiin luku- ja kirjoitustaidon puute, joka osaltaan vaikuttaa ammatillisen koulutuksen saamiseen, varsinkin maaseu-dulla. Ammatillisen koulutuksen lisääminen antaisi enemmän mahdollisuutta väestölle kehittää tasa-arvoa tasapuolisesti Nepalissa.
Suurimpana haasteena pidettiin ihmisten sopeutumista ja sitoutumista muutoksiin sekä ihmisten asennoitumista tulevaisuuden haasteisiin. Terveyskasvatuksen antaminen ja tietämyksen levittäminen maaseudulle on yksi tärkeimmistä prioriteeteista. Vapaaeh-toistyöntekijöiden johdonmukainen osallistuminen lapsiperheiden aseman parantami-sessa on yksi tapa vaikuttaa positiivisella tavalla yllämainitun kohderyhmän arjen hal-lintaan.
Avainsanat: Nepal, etnografia, huono-osaisuus, lapsiperheet, sosiaalipalvelut, terveyspalvelut, kehittäminen, syrjäytyminen, ennaltaehkäisy
Luostarinen, Kalle ja Volchkova-Salminen, Elena. On Monta tapaa parantaa maailmaa. Etnografinen tutkimus huono-osaisille lapsiperheille tuotetuista palveluista Nepalissa. Helsinki, Kevät 2013, 73s., 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Terveysalan kou-lutusohjelma, Sairaanhoitaja (AMK) & Sosiaalialan koulutusohjelma, Sosionomi (AMK).
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on kuvata sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita syrjäytymisvaarassa oleville lapsiperheille Nepalissa. Opinnäytetyössämme selvitämme palveluiden kokonaisvaltaista vaikuttavuutta kohdistettuna kyseiselle kohderyhmälle ja peruspalveluiden kehittämishaasteita asiantuntijoiden näkökulmasta. Haluamme kertoa mitkä ovat niitä asioita, jotka vaikuttavat palveluiden laatuun, saatavuuteen ja kehityk-seen Nepalin tulevaisuudessa.
Opinnäytetyössä on etnografinen tutkimusote, joka on yksi kvalitatiivisen tutkimuksen muodoista. Aineiston luonteen ja opinnäytetyön aiheen vuoksi olemme päätyneet etno-grafiaan, jotta saamme kuvattua niin tulokset kuin johtopäätökset mahdollisimman au-tenttisesti.
Aineistona käytettiin viittä Nepalissa toteutettua haastattelua, kahta face-to-face haastattelua, sekä kolmea sähköpostitse lähetettyä lisähaastattelua, valokuvia ja osallistuvaa havainnointia ja kenttäpäiväkirjaa. Haastatteluaineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Haastattelujen analyysissä otettiin huomioon teoriapohja ja kiinnitettiin huomiota kulttuurisiin tekijöihin. Teemahaastattelut ja osa tausta aineiston ja teoriamateriaalin keruusta toteutettiin Nepalissa keväällä 2012.
Tutkimustuloksista käy ilmi Nepalin poliittisen tilanteen, kulttuurin ja koulutuksen tuoma vaikutus huono-osaisten lapsiperheiden hyvinvointiin. Terveydenhuollon omat haasteet ja vapaaehtoistyöntekijöiden merkitys ovat pääkohtia, joita asiantuntijat pitivät myös keskeisinä. Nepalin kehittymättömyys ja sen vaikutus huono-osaisten lapsiperhei-den hyvinvointiin näkyivät selvästi tutkimuksen tuloksissa. Köyhyys, korruptio sekä rahan valta nousivat suurimpana vaikutustekijänä huono-osaisten lapsiperheiden aseman parantamisessa. Kouluttumattomuus ja tietämättömyys omista oikeuksista ovat perus-syitä syrjäytymisvaarassa olevien lapsiperheiden huonoon asemaan.
Huono-osaisten lapsiperheiden suurimpina haasteina nähtiin luku- ja kirjoitustaidon puute, joka osaltaan vaikuttaa ammatillisen koulutuksen saamiseen, varsinkin maaseu-dulla. Ammatillisen koulutuksen lisääminen antaisi enemmän mahdollisuutta väestölle kehittää tasa-arvoa tasapuolisesti Nepalissa.
Suurimpana haasteena pidettiin ihmisten sopeutumista ja sitoutumista muutoksiin sekä ihmisten asennoitumista tulevaisuuden haasteisiin. Terveyskasvatuksen antaminen ja tietämyksen levittäminen maaseudulle on yksi tärkeimmistä prioriteeteista. Vapaaeh-toistyöntekijöiden johdonmukainen osallistuminen lapsiperheiden aseman parantami-sessa on yksi tapa vaikuttaa positiivisella tavalla yllämainitun kohderyhmän arjen hal-lintaan.
Avainsanat: Nepal, etnografia, huono-osaisuus, lapsiperheet, sosiaalipalvelut, terveyspalvelut, kehittäminen, syrjäytyminen, ennaltaehkäisy