Potilasohjauksen kehittäminen motivoivan haastattelun näkökulmasta : IVF-hoitojen potilasohjauksen kehittäminen motivoivan haastattelun näkökulmasta

Abstract

Tutkimuksessa selvitettiin Naistenklinikan Naistentautien poliklinikalla työskentelevien hoitajien arviota omista ohjaustavoistaan ja niiden parantamisehdotuksista. Opinnäytetyöprosessi lähti käyntiin, kun Naistenklinikan Naistentautien poliklinikan henkilökunnalta tuli pyyntö tehdä opinnäytetyö potilasohjauksesta. Tavoitteena oli pyrkiä parantamaan ja yhtenäistämään potilasohjausta ja sen laatua polikliinisessa hoitotyössä, etenkin IVF-hoidoissa. Pyrkimyksenä oli tuottaa uutta ja päivitettyä tietoa potilasohjauksesta polikliinisessa ympäristössä. Tutkimus tarjoaa tietoa, jonka perusteella hoitohenkilökunta pystyy tarvittaessa kehittämään ohjausmenetelmiään – ja tapojaan tulevaisuudessakin.

Tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat ovat potilasohjaus, polikliininen hoitotyö, motivoiva haastattelu, lapsettomuushoidot sekä lapsettomuushoitoja koskevat lait ja säädökset. Tutkimusaineistoa kerättiin kyselylomakkeiden avulla. Kyselylomakkeessa oli kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia kysymyksiä. Strukturoidut kysymykset koskivat hoitajan kokemuksia hoidon resursseista sekä potilasohjauksen kokemusta yleisellä ja henkilökohtaisella tasolla. Avoimilla kysymyksillä pyrittiin selvittämään potilasohjauksen tämänhetkiset vahvuudet ja heikkoudet, ohjauksen kehitysideat, koulutusmahdollisuudet, potilasohjauksen tämänhetkinen viitekehys sekä tiedot ja koulutushalu motivoivasta haastattelusta. Aineisto kerättiin kahdeksan päivän ajan maaliskuussa 2013. Naistenklinikalla työssä olevista 32 hoitajasta 25 vastasi kyselylomakkeeseen. Kvantitatiivista tutkimusmateriaalia analysoitiin SPSS–ohjelman avulla ja avoimet kysymykset purettiin käsiteanalyysin avulla.

Tuloksista ilmeni, että hoitajat pitivät suurimpina kehitettävinä asioina potilasohjausaikojen riittämättömyyttä sekä kunnollisten ohjaustilojen puutetta. Hoitajat myös kaipasivat potilasohjausmenetelmien yhtenäistämistä ja päivittämistä. Pääasiassa hoitajat olivat tyytyväisiä poliklinikan potilasohjauksen tasoon ja hoitajien työmotivaatioon. Potilasohjausta pidettiin myös vaikuttavana tekijänä hoidon tulosten kannalta. Hoitajat kokivat, että tutkittua tietoa ei hyödynnetä tarpeeksi potilasohjauksessa, mutta heillä on halu tarjota potilaille laadukasta ja asiakaslähtöistä potilasohjausta. Suurin osa hoitajista koki tietävänsä ainakin joillain tasolla, mitä motivoivalla haastattelulla tarkoitetaan. Kuitenkin he kokivat lisäkoulutuksen aiheesta tarpeelliseksi. Avoimien kysymysten perusteella suurin osa poliklinikan hoitajista perustaa potilasohjauksensa hyvän hoidon kriteereihin, potilaslähtöisyyteen tai Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin arvoihin.

Jatkotutkimusaiheena olisi tehdä samanlainen tutkimus, jossa potilasohjauksen laatua arvioisivat poliklinikan asiakkaat. Asiakkaat ovat se joukko, joka ottaa ohjausta vastaan. Näin pystyttäisiin arvioimaan potilasohjauksen onnistumista laajemmin ja toisesta näkökulmasta. Jatkotutkimusaiheena voisi olla myös se, että tutkittaisiin useita erilaisia potilasohjaamisen menetelmiä selvittäen niiden sopivuutta poliklinikkatyöhön.

The study was carried out to find out what kind of views women’s disease polyclinic nurses at the Women’s Hospital have about their guidance skills and how to improve them. The process of creating the thesis started when the polyclinics personnel sent a request for a thesis about patient guidance. The goal was to improve the quality of the patient guidance in polyclinic nursing, especially in IVF-treatments. The aim was to produce new and improved information about the patient guidance in polyclinic environment. The thesis provides information that can be utilized by nursing personnel to improve their guidance methods in the future.

The theoretical framework of the covers: patient guidance, polyclinic nursing, motivational interviewing, fertility treatments and the laws and provisions about the fertility treatments. The material was collected by questionnaires which included quantitative and qualitative questions. The structured questions dealt with nurses’ experiences about nursing resources and patient guidance on general and personal levels. The purpose of the open-ended questions was to find out current pros and cons in the patient guidance, the ideas for improving the guidance, training possibilities, the current framework of guidance as well as knowledge and willingness for training about motivational interviewing. The material was collected in eight days in March 2013. A total of 25 out of 32 nurses working at the Women’s Hospital answered the questionnaire. The quantitative material was analyzed with SPSS-program and the open-ended questions with concept analysis.

The results of the study showed that the nurses consider lack of time and proper places in patient guidance as the biggest areas of improvement. The nurses also experienced that the patient guidance methods should be unified and updated. The nurses were mostly satisfied with the level of patient guidance and they also thought that the work is motivating. The patient guidance was considered as an effective part of the treatment. The nurses experienced that research data is not used enough in patient guidance but they were willing to offer customer-oriented patient guidance with good quality. The major part of the nurses found at least on some level that they know what motivational interview means. However, they still experienced that further training is needed in motivational interview. The open-ended questions indicate that the majority of the nurses base their patient guidance on the criteria of good treatment, patientcenteredness or the values of the Hospital District of Helsinki and Uusimaa (HUS).

A good topic for a follow-up would be a study which collects the patients’ opinions of the polyclinic’s patient guidance as the patients are the ones who receive the guidance. This way we could estimate more widely the success of the patient guidance and from another point of view. Another topic for a follow-up could also be a study which would test a variety of patient guidance methods and solve which one suits the most for the polyclinics.