Potilasohjauksen kehittäminen motivoivan haastattelun näkökulmasta : IVF-hoitojen potilasohjauksen kehittäminen motivoivan haastattelun näkökulmasta
Julkunen, Lilli; Viljanen, Miia-Maaria (2013)
Julkunen, Lilli
Viljanen, Miia-Maaria
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013

Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305219805
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305219805
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitettiin Naistenklinikan Naistentautien poliklinikalla työskentelevien hoitajien arviota omista ohjaustavoistaan ja niiden parantamisehdotuksista. Opinnäytetyöprosessi lähti käyntiin, kun Naistenklinikan Naistentautien poliklinikan henkilökunnalta tuli pyyntö tehdä opinnäytetyö potilasohjauksesta. Tavoitteena oli pyrkiä parantamaan ja yhtenäistämään potilasohjausta ja sen laatua polikliinisessa hoitotyössä, etenkin IVF-hoidoissa. Pyrkimyksenä oli tuottaa uutta ja päivitettyä tietoa potilasohjauksesta polikliinisessa ympäristössä. Tutkimus tarjoaa tietoa, jonka perusteella hoitohenkilökunta pystyy tarvittaessa kehittämään ohjausmenetelmiään – ja tapojaan tulevaisuudessakin.
Tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat ovat potilasohjaus, polikliininen hoitotyö, motivoiva haastattelu, lapsettomuushoidot sekä lapsettomuushoitoja koskevat lait ja säädökset. Tutkimusaineistoa kerättiin kyselylomakkeiden avulla. Kyselylomakkeessa oli kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia kysymyksiä. Strukturoidut kysymykset koskivat hoitajan kokemuksia hoidon resursseista sekä potilasohjauksen kokemusta yleisellä ja henkilökohtaisella tasolla. Avoimilla kysymyksillä pyrittiin selvittämään potilasohjauksen tämänhetkiset vahvuudet ja heikkoudet, ohjauksen kehitysideat, koulutusmahdollisuudet, potilasohjauksen tämänhetkinen viitekehys sekä tiedot ja koulutushalu motivoivasta haastattelusta. Aineisto kerättiin kahdeksan päivän ajan maaliskuussa 2013. Naistenklinikalla työssä olevista 32 hoitajasta 25 vastasi kyselylomakkeeseen. Kvantitatiivista tutkimusmateriaalia analysoitiin SPSS–ohjelman avulla ja avoimet kysymykset purettiin käsiteanalyysin avulla.
Tuloksista ilmeni, että hoitajat pitivät suurimpina kehitettävinä asioina potilasohjausaikojen riittämättömyyttä sekä kunnollisten ohjaustilojen puutetta. Hoitajat myös kaipasivat potilasohjausmenetelmien yhtenäistämistä ja päivittämistä. Pääasiassa hoitajat olivat tyytyväisiä poliklinikan potilasohjauksen tasoon ja hoitajien työmotivaatioon. Potilasohjausta pidettiin myös vaikuttavana tekijänä hoidon tulosten kannalta. Hoitajat kokivat, että tutkittua tietoa ei hyödynnetä tarpeeksi potilasohjauksessa, mutta heillä on halu tarjota potilaille laadukasta ja asiakaslähtöistä potilasohjausta. Suurin osa hoitajista koki tietävänsä ainakin joillain tasolla, mitä motivoivalla haastattelulla tarkoitetaan. Kuitenkin he kokivat lisäkoulutuksen aiheesta tarpeelliseksi. Avoimien kysymysten perusteella suurin osa poliklinikan hoitajista perustaa potilasohjauksensa hyvän hoidon kriteereihin, potilaslähtöisyyteen tai Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin arvoihin.
Jatkotutkimusaiheena olisi tehdä samanlainen tutkimus, jossa potilasohjauksen laatua arvioisivat poliklinikan asiakkaat. Asiakkaat ovat se joukko, joka ottaa ohjausta vastaan. Näin pystyttäisiin arvioimaan potilasohjauksen onnistumista laajemmin ja toisesta näkökulmasta. Jatkotutkimusaiheena voisi olla myös se, että tutkittaisiin useita erilaisia potilasohjaamisen menetelmiä selvittäen niiden sopivuutta poliklinikkatyöhön.
Tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat ovat potilasohjaus, polikliininen hoitotyö, motivoiva haastattelu, lapsettomuushoidot sekä lapsettomuushoitoja koskevat lait ja säädökset. Tutkimusaineistoa kerättiin kyselylomakkeiden avulla. Kyselylomakkeessa oli kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia kysymyksiä. Strukturoidut kysymykset koskivat hoitajan kokemuksia hoidon resursseista sekä potilasohjauksen kokemusta yleisellä ja henkilökohtaisella tasolla. Avoimilla kysymyksillä pyrittiin selvittämään potilasohjauksen tämänhetkiset vahvuudet ja heikkoudet, ohjauksen kehitysideat, koulutusmahdollisuudet, potilasohjauksen tämänhetkinen viitekehys sekä tiedot ja koulutushalu motivoivasta haastattelusta. Aineisto kerättiin kahdeksan päivän ajan maaliskuussa 2013. Naistenklinikalla työssä olevista 32 hoitajasta 25 vastasi kyselylomakkeeseen. Kvantitatiivista tutkimusmateriaalia analysoitiin SPSS–ohjelman avulla ja avoimet kysymykset purettiin käsiteanalyysin avulla.
Tuloksista ilmeni, että hoitajat pitivät suurimpina kehitettävinä asioina potilasohjausaikojen riittämättömyyttä sekä kunnollisten ohjaustilojen puutetta. Hoitajat myös kaipasivat potilasohjausmenetelmien yhtenäistämistä ja päivittämistä. Pääasiassa hoitajat olivat tyytyväisiä poliklinikan potilasohjauksen tasoon ja hoitajien työmotivaatioon. Potilasohjausta pidettiin myös vaikuttavana tekijänä hoidon tulosten kannalta. Hoitajat kokivat, että tutkittua tietoa ei hyödynnetä tarpeeksi potilasohjauksessa, mutta heillä on halu tarjota potilaille laadukasta ja asiakaslähtöistä potilasohjausta. Suurin osa hoitajista koki tietävänsä ainakin joillain tasolla, mitä motivoivalla haastattelulla tarkoitetaan. Kuitenkin he kokivat lisäkoulutuksen aiheesta tarpeelliseksi. Avoimien kysymysten perusteella suurin osa poliklinikan hoitajista perustaa potilasohjauksensa hyvän hoidon kriteereihin, potilaslähtöisyyteen tai Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin arvoihin.
Jatkotutkimusaiheena olisi tehdä samanlainen tutkimus, jossa potilasohjauksen laatua arvioisivat poliklinikan asiakkaat. Asiakkaat ovat se joukko, joka ottaa ohjausta vastaan. Näin pystyttäisiin arvioimaan potilasohjauksen onnistumista laajemmin ja toisesta näkökulmasta. Jatkotutkimusaiheena voisi olla myös se, että tutkittaisiin useita erilaisia potilasohjaamisen menetelmiä selvittäen niiden sopivuutta poliklinikkatyöhön.