Potilasturvallisuusosaamisen kehittäminen : - Verkkokoulutuksen pilotointi Kainuun keskussairaalan nopean diagnostiikan yksikössä ja Kuhmon sairaalassa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli suunnitella verkkokoulutuksen käyttöönotto ja aloittaa sen pilotointi Kainuun keskussairaalassa nopean diagnostiikan yksikössä ja Kuhmon sairaalassa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tietoa siitä, miten oppimista tukeva verkkokoulutus järjestetään työyhteisöissä pilotoinnista saatujen kokemusten avulla tukien yksilön oppimisprosessia ja työyhteisön oppimista. Tavoitteena oli lisäksi selvittää, miten Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suunnittelema Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus kehitti pilotointiin osallistuvien hoitotyöntekijöiden potilasturvallisuusosaamista. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän yhtenä strategisen suunnitelman kehittämisen kohteena on potilasturvallisuusosaamiseen liittyvien perustietojen ja -taitojen lisääminen kaikille hoitotyöntekijöille. Potilasturvallisuusosaamisen kehittymisen tueksi käytetään yhtenä menetelmänä Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen toteuttamaa potilasturvallisuuden verkkokoulutusta.

Kehittämistyön metodologisena lähestymistapana oli arviointitutkimus. Arviointitutkimuksen tutkimusaineisto muodostui hoitotyöntekijöille ennen koulutuksen aloittamista ja koulutuksen aloittamisen jälkeen tehtyjen kyselyiden vastauksista sekä kehittämistyön tekemisen aikana tehdyistä havainnoista yksiköissä. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Tutkimusaineistona olivat myös aiemmat tutkimukset yksilön oppimisprosessin tukemisesta sekä oppimisympäristön vaikutuksesta työyhteisön oppimiseen. Potilasturvallisuusosaamisen kehittymistä ja hoitotyöntekijöiden kokemuksia verkko-oppimisympäristön käytöstä arvioitiin kahden ensimmäisen verkkokoulutuksen aihekokonaisuuden jälkeen. Pilotointiin osallistuneissa työyhteisöissä potilasturvallisuuden verkkokoulutus lisäsi hoitotyöntekijöiden tietoisuutta potilasturvallisuudesta sekä antoi siihen liittyviä työkaluja sovellettavaksi käytännön työhön.

Arvioinnin tuloksia hyödynnettiin arvioitaessa prosessia sekä johtopäätöksien tekemisessä. Johtopäätöksien pohjalta muodostimme suositukset, joita hyödynnetään potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen käyttöönotossa muissa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän työyhteisöissä. Suosittelemme verkkokoulutuksen toteuttamista työyhteisössä niin, että yksilön ja työyhteisön oppimisprosessia tuetaan koulutuksen aikana. Verkkokoulutukselle valitaan potilasturvallisuuteen perehtynyt henkilö, joka toimii yhdessä esimiehen kanssa verkkokoulutuksen suunnittelijana ja toteuttajana yksikössä. Koulutusprosessi on suunniteltava ja vaiheistettava ajallisesti etenemään työyhteisössä niin, että mahdollistetaan yksikön hoitotyöntekijöiden reflektio ja dialogi jo koulutuksen aikana. Yksilön ja työyhteisön osaamisen kehittymistä tukee dialogi työyhteisön omista toimintatavoista ja käytännöistä sekä niiden kehittämisestä.

The aim of this thesis was to plan the introduction and piloting of a web-based training programme in the Rapid Diagnostics Unit at Kainuu Central Hospital and at Kuhmo Hospital. The purpose of this thesis was, on the basis of experience from piloting, to provide information on the organisation of a web-based training programme so that the programme would support both an individual’s learning process and workplace learning. The aim was also to find out how the web-based training program, planned by the National Institute of Health and Welfare, developed the patient safety competence of those health professionals who participated in the piloting of the programme. Enhancement of all health professionals’ basic patient safety knowledge and skills is one of the strategic planning goals of the Kainuu Social and Health Care Joint Authority. The methodological approach for this thesis was evaluation, and the data consisted of health professionals’ answers to questionnaires given before the training programme started and after the training programme had started, observations made in the respective units during the thesis process, and research on support for individual learning processes and influence of learning environment on workplace learning. The answers to questionnaires were analysed by content analysis. The development of patient safety competence and health professionals’ experiences from the use of a web-based learning environment were evaluated after the first two sessions. The results showed that the web-based training programme on patient safety increased health professionals’ awareness of patient safety in those workplaces that participated in the piloting and also provided practical tools. The results were used to evaluate the process and draw conclusions on the basis of which recommendations to introduce the web-based training programme in patient safety in other units and departments within the Kainuu Social and Health Care Joint Authority were made. Web-based training programmes should be designed so that the individual and workplace learning processes can be supported during the training programme. A coordinator who knows patient safety related issues and plans and organises the programme together with the management should be appointed. The training process should be planned and phased over a period of time to facilitate reflection and dialogue during the training programme. Dialogue on practices and policies supports the competence development of both individuals and workplace.