Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti. Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Kuluttajaparlamentin kehittäminen palvelumuotoilun menetelmin
Joutsenlahti, Jasmin (2013)
Joutsenlahti, Jasmin
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305219917
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305219917
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Kuluttajaparlamentin toimintaa käyttäjälähtöisesti palvelumuotoilun menetelmin. Kuluttajaparlamentti on valtakunnallisesti merkittävien kansalaisjärjestöjen vaikuttamisfoorumi, johon kokoonnutaan keskustelemaan ja väittelemään ajankohtaisista kuluttajapoliittisista aiheista. Kuluttajaparlamentin tavoitteina on edistää kansalaisjärjestöjen poliittista vaikuttamista, näkyvyyttä ja verkostoitumista. Sen viralliset kannanotot luovutetaan eduskunnalle. Kuluttajaparlamentin täysistuntoja on pidetty kaksi, ensimmäinen vuonna 2011. Aiheena oli kehittämistyön alkaessa sosiaali- ja terveysala. Vuonna 2013 kannanottoja muodostetaan lisäksi myös lasten ja nuorten teemoista.
Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Kuluttajaliitto – Konsumentförbundet ry, joka myös koordinoi Kuluttajaparlamentin toimintaa sekä toimii sen sihteeristönä. Opinnäytetyössä Kuluttajaparlamentin toimintaa tutkittiin palvelujen näkökulmasta. Tarkoituksena oli kehittää yhteistoimintaa arvoa luovaksi eli käyttäjilleen hyödylliseksi palveluksi. Kuluttajaparlamentista ei ollut tehty aikaisempia tutkimuksia lukuun ottamatta vuoden 2013 alussa valmistunutta Sosiaalista tilinpitoa 2012 ja vuosittaisia palautekyselyitä. Koska tilinpidon ja kyselyiden tekijä oli Kuluttajaliitto, oli kehittämistyö ensimmäinen täysin ulkopuolinen tutkimus aiheesta.
Opinnäytetyön menetelmänä käytettiin palvelujen kehittämiseen tarkoitettua palvelumuotoilua. Palvelumuotoiluprosessia sovellettiin tarkoitukseen sopivaksi jakamalla se kolmeen vaiheeseen: Ymmärrys, Ideointi ja Selitys. Kaikissa vaiheissa käytettiin kahta menetelmää. Menetelmät olivat sidosryhmäanalyysi, palvelupolku, 8x8-taulukko, teemahaastattelu, Business Model Canvas ja Blueprint. Menetelmien avulla saatiin kolme pääkehitysideaa sekä muita varteenotettavia ideoita. Pääkehitysideat olivat aihepankin lisääminen Kuluttajaparlamentin sisäisille internet-sivuille, videoneuvotteluiden käyttö suunnittelukokousten apuna sekä Kuluttajaparlamentin sosiaalisen median sivujen avaaminen. Muut kehittämisideat liittyivät Kuluttajaparlamentin internet-sivujen kehittämiseen ja näkyvyyteen. Muita ideoita olivat muun muassa blogin kirjoittaminen, tapahtumiin ja messuille osallistuminen, palautejärjestelmän kehittäminen, galluppien pitäminen ja viestintätiimin perustaminen. Palvelumuotoilun menetelmien avulla käyttäjälähtöinen kehittäminen ja palvelun näkökulmassa pysyminen oli helppo toteuttaa.
Kuluttajaparlamentin kehittäminen palvelujen näkökulmasta mahdollisti lisäarvon tuottamisen toiminnalle. Kehittämistyö selvitti mitä, miksi ja mihin suuntaan toimintaa tulisi kehittää. Jatkotutkimusten tehtävä on selvittää miten ideat toteutetaan käytännössä ja mitkä ovat niiden kustannukset. Osaa kehittämisideoista, kuten materiaalipankkia ja viestintätiimin perustamista, tullaan käyttämään Kuluttajaparlamentin toiminnassa jo seuraavalla kaudella. Lisäksi Kuluttajaparlamentin Facebook-sivut avataan vuonna 2013. Toimeksiantaja koki, että kehittämistyö tuotti käyttökelpoisia kehitysehdotuksia. Myös haastateltujen omat näkemykset toiminnasta ja kehitysideoista koettiin arvokkaiksi.
Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Kuluttajaliitto – Konsumentförbundet ry, joka myös koordinoi Kuluttajaparlamentin toimintaa sekä toimii sen sihteeristönä. Opinnäytetyössä Kuluttajaparlamentin toimintaa tutkittiin palvelujen näkökulmasta. Tarkoituksena oli kehittää yhteistoimintaa arvoa luovaksi eli käyttäjilleen hyödylliseksi palveluksi. Kuluttajaparlamentista ei ollut tehty aikaisempia tutkimuksia lukuun ottamatta vuoden 2013 alussa valmistunutta Sosiaalista tilinpitoa 2012 ja vuosittaisia palautekyselyitä. Koska tilinpidon ja kyselyiden tekijä oli Kuluttajaliitto, oli kehittämistyö ensimmäinen täysin ulkopuolinen tutkimus aiheesta.
Opinnäytetyön menetelmänä käytettiin palvelujen kehittämiseen tarkoitettua palvelumuotoilua. Palvelumuotoiluprosessia sovellettiin tarkoitukseen sopivaksi jakamalla se kolmeen vaiheeseen: Ymmärrys, Ideointi ja Selitys. Kaikissa vaiheissa käytettiin kahta menetelmää. Menetelmät olivat sidosryhmäanalyysi, palvelupolku, 8x8-taulukko, teemahaastattelu, Business Model Canvas ja Blueprint. Menetelmien avulla saatiin kolme pääkehitysideaa sekä muita varteenotettavia ideoita. Pääkehitysideat olivat aihepankin lisääminen Kuluttajaparlamentin sisäisille internet-sivuille, videoneuvotteluiden käyttö suunnittelukokousten apuna sekä Kuluttajaparlamentin sosiaalisen median sivujen avaaminen. Muut kehittämisideat liittyivät Kuluttajaparlamentin internet-sivujen kehittämiseen ja näkyvyyteen. Muita ideoita olivat muun muassa blogin kirjoittaminen, tapahtumiin ja messuille osallistuminen, palautejärjestelmän kehittäminen, galluppien pitäminen ja viestintätiimin perustaminen. Palvelumuotoilun menetelmien avulla käyttäjälähtöinen kehittäminen ja palvelun näkökulmassa pysyminen oli helppo toteuttaa.
Kuluttajaparlamentin kehittäminen palvelujen näkökulmasta mahdollisti lisäarvon tuottamisen toiminnalle. Kehittämistyö selvitti mitä, miksi ja mihin suuntaan toimintaa tulisi kehittää. Jatkotutkimusten tehtävä on selvittää miten ideat toteutetaan käytännössä ja mitkä ovat niiden kustannukset. Osaa kehittämisideoista, kuten materiaalipankkia ja viestintätiimin perustamista, tullaan käyttämään Kuluttajaparlamentin toiminnassa jo seuraavalla kaudella. Lisäksi Kuluttajaparlamentin Facebook-sivut avataan vuonna 2013. Toimeksiantaja koki, että kehittämistyö tuotti käyttökelpoisia kehitysehdotuksia. Myös haastateltujen omat näkemykset toiminnasta ja kehitysideoista koettiin arvokkaiksi.