PÄIJÄT-HÄMEEN VAKUUTUSPIIRISSÄ OLLEIDEN KELAN TOIMISTOJEN LAKKAUTTAMISEN VAIKUTUKSET TOIMIHENKILÖIDEN TYÖHYVINVOINTIIN

Abstract

TIIVISTELMÄ

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Sosionomi

PYYKKÖ, JARNA Päijät-Hämeen vakuutuspiirissä olleiden Kelan toimistojen lakkauttamisen vaikutukset toimihenkilöiden työhyvinvointiin

Opinnäytetyö 42 sivua + 1 liitesivu

Työn ohjaaja Lehtori Ari Vesanen

Toimeksiantaja Kela, Päijät-Hämeen vakuutuspiiri

Maaliskuu 2013

Avainsanat muutokset, toimistojen lakkauttamisen merkitys, työhyvinvointi

2000-luvulla valtionhallinnossa on ollut trendinä suurten tulosyksiköiden kehittäminen ja alueellistaminen. Kansaneläkelaitoksen organisaatio on ollut valtion yleisen suuntaviivan mukaisesti voimakkaassa uudistuksen pyörteessä. Palveluverkkouudistuksen (PAVE) tarkoituksena on ollut toimistoverkon maanlaajuinen transformaatio. Organisaatioiden muutoksella on yleensä vaikutusta yksilöiden työhyvinvointiin.

Tämän työn tarkoituksena on tutkia Päijät-Hämeen vakuutuspiirin pienten toimistojen lakkauttamisen vaikutuksia lakkautettujen toimistojen toimihenkilöiden työhyvinvointiin, mistä muodostui myös tutkimuksen päätutkimuskysymys. Tässä työssä perehdyttiin työhyvinvoinnin käsitteeseen ja muutoksien vaikutuksesta yksilötasolla. Tämän lisäksi tässä työssä perehdyttiin teoriaksi valittuun Maslow`n tarvehierarkiaan, joka toimi teoreettisena pohjana tutkimuskyselylle. Tutkimuskysely toteutettiin 2012 syksyllä vakuutuspiirissä työskenteleville henkilöille, jotka olivat muutoksen kohteina. Vastaajia oli kaikkiaan 11.

Työn merkittävimpänä tuloksena voidaan todeta, että yksilöt kokivat suurimman muu-toksen tapahtuneen psykofyysisellä osa-alueella. Pidentyneet työmatkat ja vapaa-ajan huomattava väheneminen on koettu heikentäneen fyysistä toimintakykyä. Pienissä toimistoissa koettiin olleen parempi me-henki, koska ihmiset tunsivat toisensa ja esi-miehet joutuivat sitoutumaan paremmin pienen ryhmän toiminnan ylläpitoon ja kehittämiseen. Työn pysyvyys lakkautuksista huolimatta koettiin erittäin positiivisena työ-hyvinvoinnin ylläpitäjänä. Suurten toimistojen hyvänä puolena voidaan pitää asiantuntijaverkostoa ja toimihenkilöiden mahdollisuuksia vaikuttaa tehtäväkenttään.

Tuloksilla kyettiin osoittamaan hyvin toimihenkilöiden työhyvinvoinnin vahvuuksia ja heikkouksia, mutta tulosten yleistettävyyttä tulee tarkastella kriittisesti pienestä koh-deryhmästä ja työhyvinvoinnin käsitteistön vaikeudesta johtuen. Työn tuloksia voidaan hyödyntää organisaatioiden jatkosuunnitteluprosesseissa.

ABSTRACT

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU University of Applied Sciences Social Care

PYYKKÖ, JARNA The Effects of Closing the Offices in Paijat-Hame Insurance Region on Clerical Workers' Occupational Well-Being

Bachelor’s Thesis 42 pages + 1 pages of appendices

Supervisor Ari Vesanen, Senior Lecturer

Commissioned by KELA –The Social Insurance Institution of Finland

March 2013

Keywords changes, effects closing of offices, occupational well-being

In the 21st century, the trend in public administration has been to develop and region-alize large profit centres. The organization of the Social Insurance Institution of Finland (Kela) has undergone, in line with the general governmental guidelines, radical reforms as well. The service network reform (Finnish acronym PAVE) has aimed at a nationwide transformation of the office network. Organizational changes usually re-flect on occupational well-being on an individual level.

The aim of this study was examine the effects of closing small offices in the Paijat-Hame insurance region on the occupational well-being of these offices' personnel, which also formed the main research question for this study. In this work, the concept of occupational well-being and the effects of change were investigated on an individual level. In addition, this work concerned itself with Maslow's hierarchy of needs that was selected as a theoretical basis for the research questionnaire. The survey was carried out in the autumn of 2012 and directed at the personnel whom the change affected and who were working in the insurance region in question. Total number of respondent was 11.

As a key result, it was found that individuals experienced the most considerable change having taken place in the psychophysical area. Longer commutes and remarkable decreases in the amount of spare time have been noted to lessen one's functional physical ability. In small offices, team spirit was deemed better as everyone knew each other and the superiors had to commit, on a higher level, to maintaining and developing functionality. Work permanence was perceived, regardless of the closings, as a highly positive aspect in maintaining occupational well-being. As one of the positive sides of large offices, one can mention the availability of an expert network and the possibilities that clerical workers have to affect the field of operation.

The results indicated rather clearly the strengths and weaknesses of the clerical work-ers' occupational well-being, but owing to a small target group and the difficulties pre-sented by occupational welfare -related terminology, a critical approach is advised in making any generalizations. The results of this study can be utilized in planning organizational follow-up processes.