Metsänhoitomaksun poistumisen vaikutukset Sallan metsänhoitoyhdistyksessä
Kivelä, Tapio (2013)
Kivelä, Tapio
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052310517
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052310517
Tiivistelmä
Suomen metsäsektorin muutokset vaikuttavat metsätalouden organisaatioihin, joista erityisesti metsänhoitoyhdistysten toiminta muuttuu. Laki metsänhoitoyhdistyksistä uudistuu vuoden 2015 alusta. Lakiuudistuksella pyritään neutralisoimaan metsäpalvelumarkkinoiden kilpailuympäristö poistamalla metsänhoitoyhdistysten metsänomistajilta saama pakollinen metsänhoitomaksu ja antamalla metsänomistajalle vapaus valita metsäpalvelun tarjoaja.
Valtakunnallisten tutkimusten mukaan noin kaksi kolmesta metsänomistajasta aikoo pysyä metsänhoitoyhdistysten jäseninä. Tämän opinnäytetyön tavoitteen oli selvittää Sallan metsänhoitoyhdistyksen jäsenten aikomukset jäsenyyden jatkamisesta. Lisäksi haluttiin selvittää jotain syitä heidän päätöksensä taustoista ja yleisesti toiveita uudistuvan metsänhoitoyhdistyksen toiminnasta.
Tulokset kerättiin postikyselynä keväällä 2013. Otoskoko oli 1 000, ja perusjoukkona toimi Sallan metsänhoitoyhdistyksen noin 1 550 metsänomistajajäsentä. Vastauksia saatiin takaisin 318 kappaletta, joten vastausprosentiksi muodostui 31,8. Vastaukset noudattelivat valtakunnallisten tutkimusten tuloksia, ja noin kaksi kolmesta Sallan metsänhoitoyhdistyksen jäsenestä aikoo jatkaa jäsenenä. Jatkopäätöksestä epävarmoja oli noin 30 prosenttia vastaajista, joten todellisuus selviää vasta lakiuudistuksen jälkeen. Metsänhoitoyhdistyksen asemaa metsänomistajan edunvalvojana pidettiin tärkeänä, ja tulokset kertovat jäsenten pitävän yhdistystä heille tärkeänä kumppanina metsäasioiden hoidossa.
Valtakunnallisten tutkimusten mukaan noin kaksi kolmesta metsänomistajasta aikoo pysyä metsänhoitoyhdistysten jäseninä. Tämän opinnäytetyön tavoitteen oli selvittää Sallan metsänhoitoyhdistyksen jäsenten aikomukset jäsenyyden jatkamisesta. Lisäksi haluttiin selvittää jotain syitä heidän päätöksensä taustoista ja yleisesti toiveita uudistuvan metsänhoitoyhdistyksen toiminnasta.
Tulokset kerättiin postikyselynä keväällä 2013. Otoskoko oli 1 000, ja perusjoukkona toimi Sallan metsänhoitoyhdistyksen noin 1 550 metsänomistajajäsentä. Vastauksia saatiin takaisin 318 kappaletta, joten vastausprosentiksi muodostui 31,8. Vastaukset noudattelivat valtakunnallisten tutkimusten tuloksia, ja noin kaksi kolmesta Sallan metsänhoitoyhdistyksen jäsenestä aikoo jatkaa jäsenenä. Jatkopäätöksestä epävarmoja oli noin 30 prosenttia vastaajista, joten todellisuus selviää vasta lakiuudistuksen jälkeen. Metsänhoitoyhdistyksen asemaa metsänomistajan edunvalvojana pidettiin tärkeänä, ja tulokset kertovat jäsenten pitävän yhdistystä heille tärkeänä kumppanina metsäasioiden hoidossa.