Työn voimavarat hyväksi koetun palvelun takana, case yritys X
Eskola, Eveliina (2013)
Eskola, Eveliina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052310492
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052310492
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkasteltiin henkilöstövoimavarojen johtamisen arvon luontia. Työn tavoite oli kartoittaa hyväksi havaittua palvelua tarjoavan kohdetyöyhteisön työn voimavaratekijöitä, asioita, jotka auttavat työntekijöitä työssä ja edelleen laadukkaan palvelun tarjoamisessa. Opinnäytetyön tarkoitus oli tarkastella voimavarakeskeisen ajattelun mahdollisuuksia.
Tutkimuksen strategiaksi on valittu tapaustutkimus ja tutkimuksessa sovellettiin laadullisia menetelmiä. Aineistoa kerättiin teemahaastatteluiden sekä opinnäytetyön tekijän käyttöön annettujen asiakastyytyväisyys- ja työtyytyväisyysyhteenvetojen kautta. Opinnäytetyön tietopohja on muodostettu henkilöstövoimavarojen johtamisen näkökulmasta, positiivisen psykologian ja voimavarakeskeisen ajattelun lähestymistavasta sekä hyväksi koetun palvelun ja työn voimavaratekijöiden tarkastelusta.
Saadut tulokset kertovat kohdeyhteisön kokevan työn voimavaratekijöinä työyhteisön tukea, luottamusta kaikkien työpanokseen, avoimuutta, ammattitaidon arvostusta, työtehtävien monipuolisuutta ja työn merkityksellisyyttä. Aineistossa esiintyvät työn voimavarat liittyivät sisäisesti motivoiviin pärjäämisen ja yhteisön kuulumisen tarpeisiin. Aineistosta nousi myös käytettyjen lähteiden ulkopuolisia asioita. Niihin liittyi työyhteisön moninaisuus, asiakkaat yhtenä työn parhaimmista asioista sekä haasteellisimman tekijän kokeminen myös ratkaisevana yhteisön toimivuudessa.
Voimavaralähtöisen ajattelun kritiikistä huolimatta sen huomioinnille esitetään useita perusteita. Keskittyminen ongelmiin tai vaatimusten vähentämiseen ei vahvista haluttuja ominaisuuksia kuten henkilöstön sitoutumista ja motivoituneisuutta, joita tarvitaan kyvykkyyksien saavuttamiseksi. Organisaatioiden tulisikin kartoittaa ja keskittyä myös työn voimavaroihin ja vahvistaa niitä jotta saavutettaisiin ja voitaisiin ylläpitää hyviä työssä suoriutumisia.
Tutkimuksen strategiaksi on valittu tapaustutkimus ja tutkimuksessa sovellettiin laadullisia menetelmiä. Aineistoa kerättiin teemahaastatteluiden sekä opinnäytetyön tekijän käyttöön annettujen asiakastyytyväisyys- ja työtyytyväisyysyhteenvetojen kautta. Opinnäytetyön tietopohja on muodostettu henkilöstövoimavarojen johtamisen näkökulmasta, positiivisen psykologian ja voimavarakeskeisen ajattelun lähestymistavasta sekä hyväksi koetun palvelun ja työn voimavaratekijöiden tarkastelusta.
Saadut tulokset kertovat kohdeyhteisön kokevan työn voimavaratekijöinä työyhteisön tukea, luottamusta kaikkien työpanokseen, avoimuutta, ammattitaidon arvostusta, työtehtävien monipuolisuutta ja työn merkityksellisyyttä. Aineistossa esiintyvät työn voimavarat liittyivät sisäisesti motivoiviin pärjäämisen ja yhteisön kuulumisen tarpeisiin. Aineistosta nousi myös käytettyjen lähteiden ulkopuolisia asioita. Niihin liittyi työyhteisön moninaisuus, asiakkaat yhtenä työn parhaimmista asioista sekä haasteellisimman tekijän kokeminen myös ratkaisevana yhteisön toimivuudessa.
Voimavaralähtöisen ajattelun kritiikistä huolimatta sen huomioinnille esitetään useita perusteita. Keskittyminen ongelmiin tai vaatimusten vähentämiseen ei vahvista haluttuja ominaisuuksia kuten henkilöstön sitoutumista ja motivoituneisuutta, joita tarvitaan kyvykkyyksien saavuttamiseksi. Organisaatioiden tulisikin kartoittaa ja keskittyä myös työn voimavaroihin ja vahvistaa niitä jotta saavutettaisiin ja voitaisiin ylläpitää hyviä työssä suoriutumisia.