Psychological Abilities of Junior Ice Hockey Players
Haataja, Atte (2013)
Haataja, Atte
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305076805
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305076805
Tiivistelmä
Tämän työn tarkoitus oli tunnistaa juniori jääkiekkoilijoiden psykologiset valmiudet. Psykologiset valmiudet ovat tärkeässä osassa kun urheilija haluaa kehittää itseään urheilijana. Psykologiset valmiudet ovat kokonaisuus johon vaikuttaa urheilijan psyykkiset ominaispiirteet ja –taidot. Yksi tämän työn tutkimus ongelmista oli myös tunnistaa mahdolliset puutteet testattavien henkilöiden psykologisissa valmiuksissa, ja antaa valmentajille, jotka työskentelevät nuorten jääkiekkoilijoiden parissa valmiuksia puuttua näihin puutteisiin.
Psykologisten valmiuksien mittaamiseen käytettiin Athletic Coping Skills Testiä (Smith, Schultz, Smoll & Ptacek, 1995). Testin tarkoitus on 28 kysymyksen avulla määrittää vastaajan psykologiset valmiudet seitsemässä (7) eri dimensiossa; Keskittymiskyky, stressin sieto, itseluottamus, paineen sieto, tavoitteenasettelu, positiivinen ajattelu ja kritiikin sieto. Testin kohteena oli paikallisen juniori joukkueen, Kajaanin Hokkin, 16-18vuotiaita pelaajia (N=20)
Testin suorittaneet pelaajat saivat keskimäärin hyviä tuloksi psykologisista valmiuksista, jotka olivat linjassa samanlaisten tutkimusten kanssa. Yksi tutkimus ongelmista oli paikantaa mahdolliset ongelma alueet urheilijoiden psyykkisissä valmiuksissa, testi osoitti tavoitteen asettelu dimensiossa olevan jonkin verran heikkoutta tällä tutkimus ryhmällä. Tavoitteen asettelu on erittäin tärkeä urheilijan kehittymisen kannalta koska se antaa harjoittelulle suunnan ja tarkoituksen.
Psyykkisen testauksen pohjalta käytiin keskustelua valmentajien kanssa, ja suurin osa totesi tutkimus tuloksen nuorten jääkiekkoilijoiden psyykkisistä valmiuksista olevan tarkka. Psykologinen valmennus ja psyykkisten valmiuksien selvittäminen tulevat olemaan tulevaisuudessa yhä tärkeämpi osa urheilua ja valmentajilla tulisikin olla nykyistä paremmat valmiudet toimia psyykkisen valmennuksen parissa.
Psykologisten valmiuksien mittaamiseen käytettiin Athletic Coping Skills Testiä (Smith, Schultz, Smoll & Ptacek, 1995). Testin tarkoitus on 28 kysymyksen avulla määrittää vastaajan psykologiset valmiudet seitsemässä (7) eri dimensiossa; Keskittymiskyky, stressin sieto, itseluottamus, paineen sieto, tavoitteenasettelu, positiivinen ajattelu ja kritiikin sieto. Testin kohteena oli paikallisen juniori joukkueen, Kajaanin Hokkin, 16-18vuotiaita pelaajia (N=20)
Testin suorittaneet pelaajat saivat keskimäärin hyviä tuloksi psykologisista valmiuksista, jotka olivat linjassa samanlaisten tutkimusten kanssa. Yksi tutkimus ongelmista oli paikantaa mahdolliset ongelma alueet urheilijoiden psyykkisissä valmiuksissa, testi osoitti tavoitteen asettelu dimensiossa olevan jonkin verran heikkoutta tällä tutkimus ryhmällä. Tavoitteen asettelu on erittäin tärkeä urheilijan kehittymisen kannalta koska se antaa harjoittelulle suunnan ja tarkoituksen.
Psyykkisen testauksen pohjalta käytiin keskustelua valmentajien kanssa, ja suurin osa totesi tutkimus tuloksen nuorten jääkiekkoilijoiden psyykkisistä valmiuksista olevan tarkka. Psykologinen valmennus ja psyykkisten valmiuksien selvittäminen tulevat olemaan tulevaisuudessa yhä tärkeämpi osa urheilua ja valmentajilla tulisikin olla nykyistä paremmat valmiudet toimia psyykkisen valmennuksen parissa.