Rakentamisen selkeät urakkarajat
Kalaoja, Markus (2013)
Kalaoja, Markus
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305138039
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305138039
Tiivistelmä
Työ on toteutettu Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän, teknisistä toiminnoista vastaavan osaston toimeksiantona. Insinöörityössä tavoitteena oli kehittää rakennushankkeen urakkarajaliiteasiakirjaa. Urakkarajaliite on rakennushankkeen asiakirja, joka tarkentaa rakennushankkeen toteuttamisesta vastuussa olevien urakoitsijoiden urakka-alueita ja velvoitteita. Urakkarajaliitteessä on havaittu puutteita, jotka vaikuttavat kaikkien osapuolten toimintaan hankkeessa.
Tämän työn tavoitteena oli selvittää nämä ongelma-alueet niin, että niihin voidaan puuttua ja niiden aiheuttamat riskit voidaan minimoida. Lisäksi tässä työssä käsitellään yleisesti urakkarajaliitettä sekä sen suhdetta muihin urakan sopimusasiakirjoihin. Opinnäytetyössä on myös kuvattu sopimussuhteita ja osapuolten velvoitteita jaetussa urakkamuodossa ja niiden vaikutuksia hankkeeseen rakennuttajan kannalta. Opinnäytetyön lopussa on otettu kantaa rakennuttajan hankintoihin vaikuttaviin tekijöihin. Tämän opinnäytetyön yhteydessä on tehty tutkimus, jonka tarkoituksena oli selvittää rakennusalan oman toimialansa ammattilaisten näkemyksiä urakkarajaliitteen puutteista sekä sen kehitysmahdollisuuksista. Tutkimuksessa kysyttiin rakennusalan ammattilaisten mielipiteitä valtakunnallisesti, mutta tutkimuksen pääpaino sijoittui Kainuun alueelle. Tutkimuksesta saatuja tietoja käytettiin pitkälti tämän opinnäytetyön pohjana.
Kysely lähetettiin rakennuttajille, suunnittelijoille ja urakoitsijoille, jotka käsittelevät urakkarajaliitteitä ammattinsa puolesta. Tutkimuksen kysely lähetettiin yhteensä 154 henkilölle, joista yhteensä 36 henkilöä vastasi kyselyyn. Tutkimuksesta selvisi, että nykyinen YSE 98 -mallin mukainen urakkarajaliite on koettu paremmaksi kuin jokin muu mahdollisesti käytettävä malli. Tuloksista selvisi, että urakkarajaliitteet koettiin yleisesti ongelmallisiksi sekä puutteellisiksi. Suurimmat kehitysalueet urakkarajaliitteissä liittyivät ulkoasun selkeyteen, sisällön laajuuteen, urak-karajojen ja vastuiden tarkentamiseen ja käsitteistön standardisoimiseen.
Tutkimuksen perusteella laadittiin urakkarajaliitemalli, jonka tarkoituksena on yksiselitteisesti kuvata urakoitsijoi-den urakka-alueita ja velvoitteita. Urakkarajaliitemallin käyttämiseen on laadittu ohjeet tässä työssä. Urakkarajalii-temallissa on pyritty kokoamaan ne olennaisimmat asiat, joita tarvitaan yleisesti hyväksyttyjen rakennusurakan sopimusehtojen mallista. Urakkarajaliitemallia voidaan hyödyntää niin uudisrakentamisen kuin korjausrakentamisen hankkeissa.
Tämän työn tavoitteena oli selvittää nämä ongelma-alueet niin, että niihin voidaan puuttua ja niiden aiheuttamat riskit voidaan minimoida. Lisäksi tässä työssä käsitellään yleisesti urakkarajaliitettä sekä sen suhdetta muihin urakan sopimusasiakirjoihin. Opinnäytetyössä on myös kuvattu sopimussuhteita ja osapuolten velvoitteita jaetussa urakkamuodossa ja niiden vaikutuksia hankkeeseen rakennuttajan kannalta. Opinnäytetyön lopussa on otettu kantaa rakennuttajan hankintoihin vaikuttaviin tekijöihin. Tämän opinnäytetyön yhteydessä on tehty tutkimus, jonka tarkoituksena oli selvittää rakennusalan oman toimialansa ammattilaisten näkemyksiä urakkarajaliitteen puutteista sekä sen kehitysmahdollisuuksista. Tutkimuksessa kysyttiin rakennusalan ammattilaisten mielipiteitä valtakunnallisesti, mutta tutkimuksen pääpaino sijoittui Kainuun alueelle. Tutkimuksesta saatuja tietoja käytettiin pitkälti tämän opinnäytetyön pohjana.
Kysely lähetettiin rakennuttajille, suunnittelijoille ja urakoitsijoille, jotka käsittelevät urakkarajaliitteitä ammattinsa puolesta. Tutkimuksen kysely lähetettiin yhteensä 154 henkilölle, joista yhteensä 36 henkilöä vastasi kyselyyn. Tutkimuksesta selvisi, että nykyinen YSE 98 -mallin mukainen urakkarajaliite on koettu paremmaksi kuin jokin muu mahdollisesti käytettävä malli. Tuloksista selvisi, että urakkarajaliitteet koettiin yleisesti ongelmallisiksi sekä puutteellisiksi. Suurimmat kehitysalueet urakkarajaliitteissä liittyivät ulkoasun selkeyteen, sisällön laajuuteen, urak-karajojen ja vastuiden tarkentamiseen ja käsitteistön standardisoimiseen.
Tutkimuksen perusteella laadittiin urakkarajaliitemalli, jonka tarkoituksena on yksiselitteisesti kuvata urakoitsijoi-den urakka-alueita ja velvoitteita. Urakkarajaliitemallin käyttämiseen on laadittu ohjeet tässä työssä. Urakkarajalii-temallissa on pyritty kokoamaan ne olennaisimmat asiat, joita tarvitaan yleisesti hyväksyttyjen rakennusurakan sopimusehtojen mallista. Urakkarajaliitemallia voidaan hyödyntää niin uudisrakentamisen kuin korjausrakentamisen hankkeissa.