Tietojenkäsittelyn tradenomin työelämävalmiudet
Mikkonen, Nea (2013)
Mikkonen, Nea
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052410637
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052410637
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksellisen opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää tietojenkäsittelyn koulutuksen vastaavuutta työelämän tarpeisiin sekä sitä, minkälaisia valmiuksia tietojenkäsittelyn tradenomilla on valmistuttuaan. Lisäksi tutkimuksen kannalta tärkeää oli kartoittaa, minkälaisiin työtehtäviin ja –alueisiin tietojenkäsittelyn tradenomilla on mahdollisuudet erikoistua. Tutkimus pyrkii näin mahdollisesti lisäämään tietojenkäsittelyn koulutuksen vetovoimaa opiskelijoiden keskuudessa sekä koulutuksen tunnettavuutta työelämässä. Tutkimus antaa lisätietoa tradenomin ammatillisesta osaamisesta sekä soveltuvuudesta oman toimialansa tehtäviin käyttäen pohjana eri ammattikorkeakoulujen koulutussuunnitelmia sekä aikaisempia tutkimuksia. Työn lopussa tarjotaan kehitysehdotuksia tietojenkäsittelyn koulutukseen.
Tutkimuksessa käytettiin sekä määrällisiä että laadullisia tutkimusmenetelmiä. Aineiston keruu tapahtui kyselyn muodossa sekä muiden tutkimustulosten ja teorioiden yhdistämisessä tähän opinnäytetyöhön. Tutkimuksen teoreettisena taustana on tietojenkäsittelytiede, ICT–ala sekä nykyinen tietoyhteiskunta. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää tietojenkäsittelyn koulutusohjelmasta valmistuneiden palkkausta, työllistymistä alalle sekä toimialakohtaista osaamista. Lisäksi kyselyllä selvitettiin koulutuksen ja työelämän tuottaman osaamisen vastaavuutta toisiinsa sekä erityisesti mitä opiskelijoille tulisi opettaa työelämää varten.
Kyselyyn viitaten, merkittävämpiä tutkimustuloksia ICT-alalla olivat muun muassa pilvi- ja mobiilipalveluiden lisääntynyt yrityskäyttö sekä kestävän kehityksen kasvanut merkitys. Näitä asioita kaivattiin myös koulutukseen. Johtopäätöksenä tuloksista saatiin aikaan neljä teemaa: pilvipalvelut, mobiiliteknologia, kestävä kehitys sekä kansainvälisyys liiketoiminnassa ja tieto-tekniikassa.
Kehitysehdotuksia koulutukseen ovat muun muassa sosiaalisten taitojen ja eettisten periaatteiden kehittäminen opiskeluaikana sekä verkostoituminen alan yritysten ja toimijoiden kanssa.
Mahdollisia jatkotutkimusaiheita ovat ICT-alan tulevaisuuden megatrendien sisällyttäminen opetukseen sekä koulutusohjelman nykyaikaistaminen. Koulutuksen tulisi vastata tulevaisuuden tarpeita, joista antavat merkkejä nousevat trendit. Näitä kyseessä olevia trendejä käsitellään tutkimuksen viimeisessä osiossa. Lisäksi koulutusohjelmakeskeisten kehitysehdotusten eteenpäin vieminen olisi tämän tutkimuksen kannalta erittäin toivottavaa, sillä koulutusohjelman tulevaisuuden osaamistarpeet tulisi tiedostaa ja koulutukseen tarvittavaa muutosta olisi suotavaa edistää.
Tutkimuksessa käytettiin sekä määrällisiä että laadullisia tutkimusmenetelmiä. Aineiston keruu tapahtui kyselyn muodossa sekä muiden tutkimustulosten ja teorioiden yhdistämisessä tähän opinnäytetyöhön. Tutkimuksen teoreettisena taustana on tietojenkäsittelytiede, ICT–ala sekä nykyinen tietoyhteiskunta. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää tietojenkäsittelyn koulutusohjelmasta valmistuneiden palkkausta, työllistymistä alalle sekä toimialakohtaista osaamista. Lisäksi kyselyllä selvitettiin koulutuksen ja työelämän tuottaman osaamisen vastaavuutta toisiinsa sekä erityisesti mitä opiskelijoille tulisi opettaa työelämää varten.
Kyselyyn viitaten, merkittävämpiä tutkimustuloksia ICT-alalla olivat muun muassa pilvi- ja mobiilipalveluiden lisääntynyt yrityskäyttö sekä kestävän kehityksen kasvanut merkitys. Näitä asioita kaivattiin myös koulutukseen. Johtopäätöksenä tuloksista saatiin aikaan neljä teemaa: pilvipalvelut, mobiiliteknologia, kestävä kehitys sekä kansainvälisyys liiketoiminnassa ja tieto-tekniikassa.
Kehitysehdotuksia koulutukseen ovat muun muassa sosiaalisten taitojen ja eettisten periaatteiden kehittäminen opiskeluaikana sekä verkostoituminen alan yritysten ja toimijoiden kanssa.
Mahdollisia jatkotutkimusaiheita ovat ICT-alan tulevaisuuden megatrendien sisällyttäminen opetukseen sekä koulutusohjelman nykyaikaistaminen. Koulutuksen tulisi vastata tulevaisuuden tarpeita, joista antavat merkkejä nousevat trendit. Näitä kyseessä olevia trendejä käsitellään tutkimuksen viimeisessä osiossa. Lisäksi koulutusohjelmakeskeisten kehitysehdotusten eteenpäin vieminen olisi tämän tutkimuksen kannalta erittäin toivottavaa, sillä koulutusohjelman tulevaisuuden osaamistarpeet tulisi tiedostaa ja koulutukseen tarvittavaa muutosta olisi suotavaa edistää.