"SELLANEN KERTAOPETUSPOMMI, ETTÄ EI MISSÄÄN!" : Sosionomi (AMK) kelpoisuutta vailla olevana sosiaalityöntekijänä
Strandberg-Eld, Jonna; Silventoinen, Terhi (2013)
Strandberg-Eld, Jonna
Silventoinen, Terhi
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052610849
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052610849
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, minkälaiset valmiudet sosionomi (AMK) -koulutuksen saaneilla henkilöillä on toimia sosiaalityöntekijän tehtävissä. Tavoitteena oli tuoda esiin sosionomien (AMK) omia ajatuksia osaamisestaan käytännön työssä, koulutuspohjan tuottamia valmiuksia tehtävien suorittamisessa sekä kelpoisuutta vailla työskentelyn vaikutuksia työntekijöiden jaksamiseen ja työhyvinvointiin. Opinnäytetyössä on haastateltu viittä Peruspalvelukeskus Oivan työntekijää, jotka työskentelivät eri sektoreilla määräaikaisina sosiaalityöntekijöinä sosionomi (AMK) -koulutuksella.
Haastateltavien kokemuksellisen tiedon kerääminen toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Teoreettisen viitekehyksen muodostivat sosiaalityön määritelmä, tehtävien ja työhyvinvoinnin tarkastelu sekä sosiaalialan korkeakoulutuksen ja osaamisen vertailu Suomessa. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla teemoitellen. Pääongelma jakautui kolmeen eri teemaan: käytännön työskentely, sosionomi (AMK) -koulutuksen tuottama osaaminen ja työhyvinvointi. Aineiston perusteella haastatteluihin osallistuneet sosionomit (AMK) olivat kokeneet selviytyneensä sosiaalityöntekijän tehtävistä pääosin hyvin. Erityisesti asiakastyössä heillä oli vahva kokemus osaamisestaan. Sosiaalityössä tarvittavan lainsäädännön osaaminen koettiin sosionomi (AMK) -koulutuksella haasteelliseksi. Työyhteisön tuki ja työntekijän oma persoona koettiin merkityksellisiksi työssä selviytymiseen ja työhyvinvointiin vaikuttaviksi tekijöiksi.
Kelpoisuutta vailla työskentelyn haittavaikutukseksi todettiin määräaikaisen työsuhteen aiheuttama epävarmuus, joka vaikutti myös haastateltavien jatko-opintoihin hakeutumiseen. Tulevaisuuden jatko-opiskelumahdollisuuksien kehittämisessä toivottiinkin nykyistä selkeämpiä väyliä sosionomi (AMK) -koulutuksen jälkeisiin sosiaalityöntekijän kelpoisuuden tuottaviin opintoihin.
Haastateltavien kokemuksellisen tiedon kerääminen toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Teoreettisen viitekehyksen muodostivat sosiaalityön määritelmä, tehtävien ja työhyvinvoinnin tarkastelu sekä sosiaalialan korkeakoulutuksen ja osaamisen vertailu Suomessa. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla teemoitellen. Pääongelma jakautui kolmeen eri teemaan: käytännön työskentely, sosionomi (AMK) -koulutuksen tuottama osaaminen ja työhyvinvointi. Aineiston perusteella haastatteluihin osallistuneet sosionomit (AMK) olivat kokeneet selviytyneensä sosiaalityöntekijän tehtävistä pääosin hyvin. Erityisesti asiakastyössä heillä oli vahva kokemus osaamisestaan. Sosiaalityössä tarvittavan lainsäädännön osaaminen koettiin sosionomi (AMK) -koulutuksella haasteelliseksi. Työyhteisön tuki ja työntekijän oma persoona koettiin merkityksellisiksi työssä selviytymiseen ja työhyvinvointiin vaikuttaviksi tekijöiksi.
Kelpoisuutta vailla työskentelyn haittavaikutukseksi todettiin määräaikaisen työsuhteen aiheuttama epävarmuus, joka vaikutti myös haastateltavien jatko-opintoihin hakeutumiseen. Tulevaisuuden jatko-opiskelumahdollisuuksien kehittämisessä toivottiinkin nykyistä selkeämpiä väyliä sosionomi (AMK) -koulutuksen jälkeisiin sosiaalityöntekijän kelpoisuuden tuottaviin opintoihin.