soua sorsa, lieku lintu : Mietteitä kehtolaulun mahdollisuuksista ennen ja nyt

Abstract

Tämän opinnäytetyön aiheena on kehtolaulu. Työssä kartoitetaan kehtolaulun taustaa ja aihepiirejä, nykyistä käyttöä sekä vuorovaikutuksellisia ja terapeuttisia mahdollisuuksia. Kehtolaulut ovat suomalaista kansanperinnettä. Ne ovat kulkeneet aikojen saatossa kuulonvaraisesti myös nykyäitien käytettäväksi. Työssä tutkittiin myös nykyäitien käsityksiä kehtolaulujen käytöstä kyselyn avulla. Kyselyn perusteella näyttää siltä, että kehtolaulut ovat edelleen käyttökelpoisia ja kuuluvat nykyvanhempien kasvatuskulttuuriin. Kehtolauluja opitaan paitsi omilta vanhemmlta myös esimerkiksi lastenlaulukirjoista, cd-levyiltä ja musiikkileikkikoulusta. Kehtolaulu toimii varhaisen vuorovaikutuksen välineenä ja yksi tärkeä näkökulma kehtolauluihin on myös niiden terapeuttinen merkitys. Musiikilla on huomattavia terapeuttisia vaikutuksia ja laulamalla kehtolauluja äitien on mahdollista hoitaa sekä itseään että lasta.

The subject of this thesis is the lullaby. The aim of this work is to map out history and themes of the Finnish lullaby and find out how it is used nowadays in fami-lies, its therapeutic possibilities and how it helps to create a good relationship be-tween child and the parent, especially the mother. Lullabies are an important part of the Finnish folklore and the songs have moved from generation to generation, from mothers to daughters. The thesis also reports the answers of modern parents to a little investigation of their use of lullabies nowadays. Lullabies are still worth using and they really be-long in modern parenting. Besides from mothers, lullabies are learned from song-books, lullaby CDs and music play school. Lullabies work as a one of the tools in early interaction. And the therapeutic per-spective of lullabies cannot be disregarded. Music has undisputed therapeutic ef-fects and it is possible to maintain mental and physical health with it.