Työliikenne ja verovapaat matkakustannusten korvaukset : case: Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, sosiaalipalvelujen tulosalue

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää missä määrin Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän sosiaalipalvelujen tulosalueen henkilöstö joutuu työasioissa ja -aikana matkustamaan varsinaisesta toimipisteestään. Matkustustarpeen on aiheuttanut kahdeksalle paikkakunnalle annettavat sosiaalihuollon palvelut sekä esimiehisyyden perustuminen asiantuntevuusesimiehisyyteen alueellisten esimiesten sijaan. Tulosalueen tavoitteena on pyrkiä tarjoamaan yhdenvertaiset palvelut ja työntekijöiden osaaminen jokaiselle paikkakunnalle.

Teoriaosuuden ensimmäisessä osassa käydään läpi matkustamisen sisältyminen työaikaan lainsäädännön, verottajan sääntöjen ja työehtosopimuksen määräysten perusteella. Toisessa osassa käsitellään verovapaiden matkakustannusten korvausperusteita.

Opinnäytetyön empiirinen osuus on tehty Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän peruspalvelukeskus Aavan tulosryhmässä olevasta sosiaalipalvelujen tulosalueesta. Sosiaalipalvelujen tulosalue tuottaa aikuissosiaalityön palvelut, lapsiperheiden sosiaalityön palvelut ja sosiaalihuollon erityispalvelut kahdeksalle kunnalle (Artjärvi, Myrskylä, Orimattila, Pukkila, Nastola, Iitti, Sys-mä ja Hartola). Sosiaalihuollon tehtävät ja perinteisestä poikkeava organisaatiomalli edellyttävät henkilöstöltä runsasta liikkumista työaikana.

Opinnäytetyössä käytetään sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto on kerätty sosiaalipalvelujen tulosalueelta suorittamalla Webropol-kysely henkilöstölle sekä hyödyntämällä taloushallinnosta saatavaa tietoa. Vastausten ja tietojen perusteella kootaan kuva senhetkisestä työasiamatkojen määrästä, kustannuksista ja matkoihin käytetystä työajasta.

Tutkimuksella saadaan tietoa tulosalueen työasiamatkustamisen kuormittavuudesta, joka osoittautuu huomattavaksi sekä kustannuksista, jotka nousevat vuositasolla yli 90 000 €. Sosiaalipalvelujen henkilöstö liikkuu paljon ja tämä luo tarpeen yhtenäisten matkustuskäytäntöjen luomiselle tulosalueelle.

The purpose of this study was to research the amount of work-related travel the personnel of Päijät-Häme Social and Health Care Group have to do from their actual workplace during and outside their office hours. Work-related travelling is necessary because social services are provided in eight regions and consultant superiors are used instead of regional supervisors. The aim of the division is to offer equal services for the inhabitants in eight municipalities as well as to offer the knowledge of the personnel for every municipality.

The first part of the theory explores how the inclusion of travelling during worktime is viewed in legislation, in regulations of tax authorities, and in the definition of collective labour agreement. The second part of the theory deals with the basis of tax-free travelling payments.

Information for the empirical part of the thesis was collected from the Social Service Division of the department in the Centre for Basic Services (Aava) of Päijät-Häme Social and Health Care Group. The division of social services generates services for adult social services, social services for families with children, and special services of social welfare for the following eight municipalities: Artjärvi, Myrskylä, Orimattila, Pukkila, Nastola, Iitti, Sysmä and Hartola. The social ser-vice assignments as well as the untraditional model of organization require the personnel to travel frequently during their working hours.

Qualitative and quantitative research methods were used in this thesis. The data was collected from the division of social services by sending a Webropol questionnaire to the personnel and using information that was already available. These sources were then used to form a view of the current amount of work-related travel, the related expenses and the time used in travel.

The research provided information about the work-related traveling and expenses between different assignments. The study results show that the personnel are highly mobile and this calls for the need to standardize the travelling practices in the division.