”En mä sitä lasta oo muille synnyttänyt” : Perhe valvonta-asiakkaiden elämässä
Nokkanen, Johanna (2013)
Nokkanen, Johanna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052510723
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052510723
Tiivistelmä
Perheen merkitys ihmiselle on historian saatossa muuttunut ja perhe merkitsee yksilöille eri asioita. Perheen määrittely on erittäin tärkeä varsinkin vangeille, koska siitä riippuu esimerkiksi pääseekö vangin puoliso perhetapaamiseen.
Opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia miten perhe tukee vankilassa olevaa vankia ja valvontaan vapautuvaa rikoksentekijää. Tavoitteena on, että haastattelujen perusteella tuotettua tietoa pystyttäisiin hyödyntämään valvonta-asiakkaiden kanssa tehtävässä kokonaisvaltaisessa työssä siirtäen ne käytäntöön, jossa myös lapsi- ja perhetyö on huomioitu.
Vuoden 2013 helmikuussa Rikosseuraamuslaitos julkaisi rikosseuraamusalan lapsi- ja perhetyötä koskevat linjaukset. Linjauksissa on pyritty ottamaan lapsen etu huomioon, sekä muistamaan lapsen oikeudet. Yhdistyneisen Kansakuntien (YK) lapsen oikeuksien vaaliminen tulevaisuudessa on tärkeä ja keskeinen asia rikosseuraamusalalla. YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista astui Suomessa voimaan vuonna 1991. Julistuksen hyväksyneet valtiot ovat sitoutuneet huolehtimaan lapsen turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Lapsen ja perheen asemaa on määritelty myös monissa laeissa kuten lastensuojelulaissa ja vankeuslaissa. Rikosseuraamuslaitoksen linjaukset sekä lasta ja perhettä koskevat lait olivat keskeiset lähteet opinnäytetyössäni.
Haastattelin neljää yhdyskuntaseuraamustoimiston valvonta-asiakasta. Kaksi heistä oli valvotussa koevapaudessa ja kaksi haastateltavista oli ehdonalaisesti vapautunut valvontaan. Materiaali tutkimukseen on kerätty laadullisella menetelmällä. Olen haastatellut valvonta-asiakkaita narratiivisellä menetelmällä, joka on kerronnallinen menetelmä. Haastatteluissa esiin nousi tiettyjä teemoja, jotka laitoin aikajärjestykseen. Analysoin haastattelumateriaalia teemoittelulla. Lasten ja perheiden roolia tuomitun rangaistusaikana olen tarkastellut vain valvottavien haastattelujen kautta.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että perheen merkitys valvonta-asiakkaille ja heidän lapsilleen on hyvin suuri. Kaikille haastateltaville lapset olivat todella tärkeitä ja lapset motivoivat heitä jaksamaan vankilatuomion. Monia epäkohtia nousi haastatteluissa esille kuten lapsien tapaamisten lapsiystävällisyys ja tiedotus. Juuri ne epäkohdat ja parannusehdotukset joita haastateltavat toivat esiin, ovat Rikosseuraamuslaitoksen linjauksissa myös huomioitu. Jos Rikosseuraamuslaitoksen linjaukset lapsi- ja perhetyöstä rikosseuraamusalalla pystytään toteuttamaan, ne palvelevat monia vankeja ja heidän perheitään.
Opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia miten perhe tukee vankilassa olevaa vankia ja valvontaan vapautuvaa rikoksentekijää. Tavoitteena on, että haastattelujen perusteella tuotettua tietoa pystyttäisiin hyödyntämään valvonta-asiakkaiden kanssa tehtävässä kokonaisvaltaisessa työssä siirtäen ne käytäntöön, jossa myös lapsi- ja perhetyö on huomioitu.
Vuoden 2013 helmikuussa Rikosseuraamuslaitos julkaisi rikosseuraamusalan lapsi- ja perhetyötä koskevat linjaukset. Linjauksissa on pyritty ottamaan lapsen etu huomioon, sekä muistamaan lapsen oikeudet. Yhdistyneisen Kansakuntien (YK) lapsen oikeuksien vaaliminen tulevaisuudessa on tärkeä ja keskeinen asia rikosseuraamusalalla. YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista astui Suomessa voimaan vuonna 1991. Julistuksen hyväksyneet valtiot ovat sitoutuneet huolehtimaan lapsen turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Lapsen ja perheen asemaa on määritelty myös monissa laeissa kuten lastensuojelulaissa ja vankeuslaissa. Rikosseuraamuslaitoksen linjaukset sekä lasta ja perhettä koskevat lait olivat keskeiset lähteet opinnäytetyössäni.
Haastattelin neljää yhdyskuntaseuraamustoimiston valvonta-asiakasta. Kaksi heistä oli valvotussa koevapaudessa ja kaksi haastateltavista oli ehdonalaisesti vapautunut valvontaan. Materiaali tutkimukseen on kerätty laadullisella menetelmällä. Olen haastatellut valvonta-asiakkaita narratiivisellä menetelmällä, joka on kerronnallinen menetelmä. Haastatteluissa esiin nousi tiettyjä teemoja, jotka laitoin aikajärjestykseen. Analysoin haastattelumateriaalia teemoittelulla. Lasten ja perheiden roolia tuomitun rangaistusaikana olen tarkastellut vain valvottavien haastattelujen kautta.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että perheen merkitys valvonta-asiakkaille ja heidän lapsilleen on hyvin suuri. Kaikille haastateltaville lapset olivat todella tärkeitä ja lapset motivoivat heitä jaksamaan vankilatuomion. Monia epäkohtia nousi haastatteluissa esille kuten lapsien tapaamisten lapsiystävällisyys ja tiedotus. Juuri ne epäkohdat ja parannusehdotukset joita haastateltavat toivat esiin, ovat Rikosseuraamuslaitoksen linjauksissa myös huomioitu. Jos Rikosseuraamuslaitoksen linjaukset lapsi- ja perhetyöstä rikosseuraamusalalla pystytään toteuttamaan, ne palvelevat monia vankeja ja heidän perheitään.