Perhepäivähoitajien ammatillisuutta tukeva vertaisryhmä : "Tää on ollu kuin aarreryhmä"

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli kokeilla vertaisryhmää perhepäivähoidon kehittämisen menetelmänä. Siinä pidettiin Joensuun kaupungin yhden päivähoitoalueen kuudelle perhepäivähoitajalle ammatillisuutta tukevaa vertaisryhmää. Perhepäivähoitajia osallistettiin toimintaan luovien menetelmien avulla. Toiseksi ohjaajaksi ryhmään saatiin päivähoidon perhetyön lastentarhanopettaja ja tällä tavalla lähentyi perhepäivähoidon ja perhetyön toiminta.

Toteutin opinnäytetyön laadullisen tutkimuksen menetelmillä. Tein perhepäivähoitajille alku- ja loppukartoituskyselyt, sekä vertaisryhmän loputtua pidin heille ryhmähaastattelun. Näiden aineistojen avulla kirjoitin tutkimustulokset, joita pohdin teoreettisen viitekehyksen kautta ja yhdistin aiempiin tutkimuksiin.

Tuloksien mukaan perhepäivähoitajat kokevat, että tällaisella ryhmällä on suuri merkitys heidän työstressinsä vähenemiselle ja lisäksi ryhmässä olo lähentää heidän suhdettaan hoitolapsiin. Hoitajat saavat vertaisryhmästä paljon apua ammatillisuudelleen ja kaipaamaansa vertaistukea yksin tehtävään työhön. Tutkimus viittaa siihen, että tällaisen ammatillisuutta tukevan vertaisryhmän kautta on mahdollista lähteä kehittämään perhepäivähoidon laatua. Jatkotutkimuksen aiheita voi olla, kuinka hoitajien positiiviset kokemukset siirtyvät lapsiryhmään ja muuttuuko perhepäivähoidon laatu paremmaksi hoitajien ammatillisuutta tukevan vertaisryhmän avulla, jos kaikki hoitajat käyvät sen.

In this thesis my intention was to test the peer group method as a tool for developing family day care. The group involved six family day care providers. This thesis deals with a peer group organized for a specific professional section of family day care providers in the city of Joensuu. The group of family day care providers were involved in the development work by using creative and open methods. The author acted as a supervisor for the peer group jointly with a children’s nurse.

The thesis was carried out by using qualitative methods. I conducted a survey for the family day care providers participating in the peer group in the beginning and in the end of the series of the peer group sessions. In addition, I carried out a group interview after the group work was ended. This data was the basis for the empirical results and interpretations which I viewed through the theoretical frames of reference as well as earlier studies.

According to the results the family day care providers participating in the study felt that the peer group strongly decreased their experienced levels of workrelated stress and added to the mutual belonging and positive relationship between them and the children they took care of on a daily basis. The family day care providers also experienced that they received social support from the peer group. They felt that the support made it easier for them to work alone in the group of children they took care of. The results suggest that this kind of peer group, which enhances the professional development and gives the participants social support, can be used for developing the quality; of the family day care. Potential topics for further study might include topics such as: in which manner do the positive experiences felt by family day care providers potentially transfer to a group of children; and would the quality of the family day care of the city of Joensuu, for example, increase if all family day care providers participated in peer groups.